Inflaatio vei kauppakasseista hedelmiä ja vihanneksia, mutta makeisten myynti on kasvanut

Suomalaisten ruokaostoskäyttäytymisessä on tapahtunut viime kuukausina merkittäviä muutoksia, kun ruoan hinta on noussut. Lähes kaikista tuoteryhmistä ostetaan nyt enemmän edullisimpia vaihtoehtoja, kerrotaan Keskosta ja S-ryhmästä.

Esimerkiksi kauppojen omat merkit – Rainbow, Kotimaista ja Xtra sekä Pirkka ja K-Menu – menevät monissa tuoteryhmissä kaupaksi muita merkkejä paremmin. Myös tarjoustuotteet ja viimeistä päiväystä lähestyvät niin sanotut punalapputuotteet ovat entistä suositumpia.

Vihannesten ja hedelmien myynti on laskenut merkittävästi sekä K- että S-ryhmän kaupoissa. Rajuinta lasku on ollut esimerkiksi kurkussa, tomaatissa ja salaatissa, joissa hinnannousu on ollut poikkeuksellisen suurta.

”Kun kuluttajat hakevat keinoja rahan säästämiseen, vihannekset ja marjat saattavat tuntua näennäisesti helpolta tavalta säästää”, sanoo SOK Marketkaupan myyntijohtaja Antti Oksa.

K-ruokakaupoissa moni on alkanut suosia sesongin vihanneksia ja hedelmiä, sanoo Keskon päivittäistavaratoimialan valikoimajohtaja Harri Hellman.

Hellmanin mukaan esimerkiksi juuresten myynti on pysynyt melko tasaisena, ja tammikuun alun sesonkihedelmää veriappelsiinia myytiin jopa puolet enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna. Myös luumujen myynti on kasvanut. Edullisimmat hedelmät – kuten banaanit ja omenat – ovat pitäneet pintansa, kun taas esimerkiksi sitrushedelmien ja rypäleiden myynti on laskenut.

S-ryhmän kaupoissa hedelmä- ja vihannesosaston tarjouskampanjat näkyvät piikkeinä tilastoissa. Kalliimmista tuotteista esimerkiksi päärynät, avokadot ja tuoreet marjat menevät edelleen hyvin kaupaksi. Oksan mukaan on mahdollista, että näiden tuotteiden ostajaryhmä koostuu pääosin heistä, jotka eivät joudu hintojen nousun takia juurikaan karsimaan ostoksistaan.

Makeisten myynti on kasvanut huimasti S-ryhmän kaupoissa. Oksan mukaan ilmiö ei ole uusi, vaan se toistuu Suomessa aina heikompina taloudellisina aikoina.

”Kaipa siellä on jonkinlainen kohtuuhintaisen hemmottelun ja lohdun hakemisen ajatus taustalla. Muissa herkuttelutuotteissa suosion nousu ei ole ollut yhtä suurta, mutta niissäkin mennään plussan puolella. Voisi kuvitella, että esimerkiksi limsoista olisi helppo säästää, mutta ehkä sekin koetaan jonkinlaiseksi arjen luksukseksi”, Oksa pohtii.

K-kaupoissa makeisten myynninnousu on ollut hieman hillitympää ja lisääntynyt merkittävämmin lähinnä irtomakeisten osalta.

Sekä K- että S-ryhmän kaupoissa myös lihan myynnissä on tapahtunut suuria muutoksia. Naudanlihan suosio on laskenut ja broilerin ja jauhelihan noussut. Jauhelihassa menevät parhaiten kaupaksi edullisemmat sikanauta ja broilerin jauheliha.

”Vaaleiden leikkelemakkaroiden myynti on ollut laskussa monta vuotta, mutta lasku on nyt pysähtynyt. Myös nakkeja ostetaan aiempaa enemmän. Broilerin lihassa perinteisillä, luuta sisältävillä tuotteilla – kuten koivilla – on niin paljon imua, että broilereissa ei meinaa riittää tarpeeksi koipia kysyntään vastaamiseksi”, kertoo Oksa.

Hellmanin mukaan myös kalatuotteissa on nähtävissä halvempiin tuotteisiin siirtymistä: savustettujen ja graavattujen kalatuotteiden myynti on laskenut merkittävästi, kun taas kokonaisen lohen ja kirjolohen myynti on jopa kasvanut.

Hellmanin mukaan moni suosii nyt aiempaa suurempia pakkauskokoja ja hakee säästöjä tätäkin kautta.

Vähentynyt vihannesten ja hedelmien ostaminen on huolestuttava ilmiö, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Satu Männistö.

Vihanneksia, hedelmiä ja marjoja tulisi syödä vähintään puoli kiloa päivässä, mikä vastaa noin 5–6 nyrkin kokoista annosta. Puolet määrästä saisi koostua vihanneksista ja toinen puoli marjoista ja hedelmistä.

”THL:n viimeisimmän, vuoden 2017 FinRavinto-tutkimuksen mukaan vain 15–20 prosenttia suomalaisista aikuisista saavutti arjessaan tämän suosituksen”, Männistö kertoo.

Männistön mukaan eri vihanneksissa, hedelmissä ja marjoissa on erilaisia määriä kuituja, vitamiineja ja kivennäisaineita, mistä syystä niitä tulisi syödä mahdollisimman monipuolisesti. Terveellistä ja monipuolista ruokavaliota ei voi korvata ravintolisillä.

”Jos haluaa noudattaa yhtä sääntöä, värikäs ruoka on terveellistä. Myös juuresten käyttöarvoa olisi hyvä nostaa Suomessa, sillä ne ovat hyviä, halpoja ja terveellisiä. Palkokasvit, kuten herneet, pavut ja linssit, sen sijaan ovat hyviä kasviproteiinin lähteitä, joilla voi korvata eläinperäistä proteiinia.”

Männistön mukaan terveellinen ruokavalio – mukaan lukien puolen kilon vihannes-, hedelmä- ja marjasuositus – vähentää monien sairauksien, kuten kakkostyypin diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja useiden syöpien riskiä.