S-ryhmän ruokakaupan tulos on kolme senttiä eurosta – bonuksia maksettiin toiset kolme senttiä
MTK:ssa kaivataan kansainvälistä vertailututkimusta siitä, miten kaupan osuus ruokaeurosta jakautuu eri maissa ja kuinka tehokkaasti kauppa toimii.
Koko S-ryhmän ruokakaupan myynnistä katetta jää kolme senttiä ja bonusta maksetaan samoin kolme senttiä eurolle. Elintarviketeollisuuden ja maatalouden kulurakennetta ei ole eritelty. Kuva: Jenna JalkanenSOK:n kenttäjohtaja Arttu Laine on tehnyt viime vuoden myyntiluvuilla laskelman siitä, miten ruokakaupan euro jakautuu S-ryhmässä.
Hän huomauttaa, että kun verrataan verottomia hintoja, ruoka on Suomessa edullista suhteessa suureen osaan läntistä Eurooppaa.
S-ryhmä on Laineen mukaan keskittynyt viime vuodet perkaamaan omia kustannuseriään: tietohallintoa, kuljetuksia ja mainontaa on vähennetty sekä kohdennettu uudelleen.
Energiasta on saatu erityisesti säätöjä kuten osuuskauppa Keskimaan esimerkki osoittaa (MT 4.7.). Tuulivoiman käyttöönotto on myös osa tähtäystä edullisempaan sähkölaskuun.
”Se kaikki mahdollistaa osaltaan halpuutusta”, hän sanoo.
”Voittoa jää kolme senttiä eurosta. Jos tuo luku alkaa kakkosella, kilpailukyky alkaa kadota, kun ei ole mahdollisuutta investointeihin”, Laine sanoo.
Laskelmasta selviää, että asiakasomistajille maksettiin viime vuonna bonuksia kolmen sentin edestä. Niitä ei Laineen mukaan lasketa nettotulokseen voitonjakona, koska ne luetaan verotuksessa ostohyvitykseksi. Osuuskaupat maksavat voitollisesta tuloksestaan erikseen osuuspääoman korkoa.
Oheinen laskelma on tehty koko S-ryhmän osalta ja pelkästään ruokakaupan myynnistä.
Laineen kanssa ruokakaupan tilanteesta viime viikolla keskustellut MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ei pelkästään innostu S-ryhmän eurosta.
”On toki hyvä, että kauppa avaa osaansa. Mutta on harhaanjohtavaa esittää, että tämä olisi maatalouden- ja teollisuuden osuus. Kun pilkotaan samalla tavalla kustannuksiin, huomataan, että teollisuuden ja maatalouden voitto on olematon”, hän muistuttaa.
Olisi hyvä pilkkoa maatalouden ja teollisuuden osuus kustannuseriin samalla tavoin, jolloin nähdään, mihin suurimmat rahavirrat menevät.
”Voitto ei ole olennainen asia vaan se, eletäänkö siellä löysästi. Sitä on vaikea sanoa näiden lukujen perusteella.”
”Kun katsoo historiallista kehitystä, kaupan osuus on kasvanut. Meillä sen osoittavat Luonnonvarakeskuksen ja muutkin tutkimukset.”
Marttilan mukaan tarvittaisiin kansainvälistä vertailututkimusta siitä, miten kaupan osuus ruokaeurosta jakautuu eri maissa.
Lue myös: MTK ja SOK yrittävät ratkoa erimielisyyksiään halpuutuskampanjan jäljiltä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat