Sari Häkkisen tutkimukset paljastavat, miksi marjat kannattaa syödä kokonaan

Kaikkihan me sen tiedämme: marjat ovat terveellisiä. Mutta miksi? Ensimmäisenä tulee mieleen paljon toitotetut vitamiinit. Marjoissa on kuitenkin myös vaikka mitä muuta arvokasta, kuten mineraaleja, kuituja, rasvahappoja ja tuhansia erilaisia polyfenoliyhdisteitä marjoista väitöskirjansa tehnyt Sari Häkkinen kertoo.

No mikäs nyt on se paras marja? Kysymykseen Häkkinen on saanut vastata ihan väsyksiin asti. "Siihen ei ole vastausta. Eri marjoilta löytyy erityyppisiä vaikutuksia." Sen takia eri marjoja pitäisi syödä monipuolisesti.

Tutkimuksissa on huomattu, että esimerkiksi mustaherukka auttaa muun muassa säätelemään verensokeria ja tekee hyvää verisuonille. Tyrnillä on taas havaittu olevan positiivisia vaikutuksia ihoon ja limakalvoihin. Mustikka voi hillitä elimistön matala-asteista tulehdustilaa.

Häkkinen seuraa kiinteästi uutta marjatutkimusta ja -bisnestäkin. Hän teki pro gradu -työtään tomaatista 1990-luvun alkupuolella, ja silloin jo oli jo kuhinaa marjojen ympärillä, hän muistelee.

2000-luvun taitteessa, kun Häkkinen kirjoitti marjoihin liittyvää väitöskirjaansa, marjatutkimus tehtiin pitkälti koeputkien ja eläinkokeiden avulla. Nyt 20 vuotta myöhemmin dataa marjojen vaikutuksista on kertynyt valtavasti. Suomessakin on julkaistu useita korkeatasoisia ihmisillä tehtyjä tieteellisiä tutkimuksia.

"Uutta dataa tulee meiltä ja maailmalta lähes viikoittain", hän kertoo. "Tutkimussarka on ehtymätön. Eri marjoja ja niissä olevia bioaktiivisia yhdisteitä on niin paljon."

Häkkinen kuvailee itseään marjafriikiksi: hän on innokas kerääjä, säilöjä ja syöjä. Mustikoita tuli tänä vuonna neljä sangollista. Punaherukoista hän mehusti höyrymehua. Jäljelle jäänyttä mäskiä eli kuoria ja siemeniä ei heitetty pois, vaan ne päätyivät Häkkisen ja hänen miehensä aamupuuron päälle. Sille on syynsä.

"Jos marjojen kaikki hyvät ominaisuudet haluaa mukaan, niin koko marja kannattaisi syödä", Häkkinen painottaa. Kuorissa ja siemenissä on muun muassa paljon kuitua, joka on suolistomme hyvinvoinnin kannalta tärkeiden bakteerien ruokaa.

Marjoja kuluu hänen arjessaan runsaasti. "Minulla on lupaus, että pyrin 500 grammaan päivässä." Suomalaiset kuluttavat Häkkisen mukaan marjoja 40 grammaa päivässä. Marjoja olisi hyvä syödä noin 100 grammaa, kaksi desilitraa, päivässä, eli harvalla tämä tavoite täyttyy.

"Petrattavaa on", Häkkinen toteaa. "Tämä on mielestäni se isoin haaste tässä asiassa."

Häkkisen mielestä suomalaiset ovat jämähtäneet marjansyönnissä liikaa tietyille urille. Marjat ovat arkisia ja monesti hiukan kitkeriä ja hankaliakin, ja niitä kuuluu syödä tietyllä tavalla, usein sokerin kanssa.

Esimerkiksi salaateissa voisi käyttää rohkeammin marjoja, hän vinkkaa. Kaali- ja porkkanaraasteen vanha kaveri on puolukka. Yhtä hyvin muitakin marjoja voisi lisätä salaattiin.

"Esimerkiksi vihreä salaatti ja tuoreet vadelmat ja mansikat toimivat hyvin. Pakastemustikoita voi heittää vähän jäisinä salaatin päälle. Positiiviset terveysvaikutukset ovat luonnostaan valmiina meille, kunhan vaan muistamme nauttia päivän marjat."