Ukrainalainen ruokakauppa Sopilka avasi kesällä toisen kaupan Helsinkiin. Borssikeittoa ja Rozsolnyk-suolakurkkukeittoa myydään paljon. Kuva: Paula Liesmäki
Etnisten ruokakauppojen määrä kasvaa ja kaupat ketjuuntuvat – maailman makuja hakevat eivät etsi halvinta hintaa
Etnisissä kaupoissa käy lähes puolet pääkaupunkiseudulla asuvista. Muiden erikoiskauppojen määrä pääsääntöisesti laskee.Tilaajalle
Etnisiä kauppoja on nykyään lähinnä suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa. Kuva on Helsingin Kampin JK Shopista, joka myy korealaisia, kiinalaisia ja japanilaisia ruokia. Kuva: Carolina HusuEtnisten ruokakauppojen päivittäistavaramyynnin osuus ei ole iso siivu mutta se on kasvanut, kertoo markkinatutkimusyritys Nielsen IQ:n tutkimusasiantuntija Sari Kemppainen.
Tarkkoja tilastoja etnisten kauppojen markkinaosuudesta Suomessa ei löydy, sillä kaupat eivät ole jäseninä edunvalvontajärjestöissä. Niiden taustalta ei myöskään löydy pörssiyhtiöitä. Nielsen IQ:n tuottamassa päivittäistavaramyymälärekisterissä etniset ruokakaupat sisältyvät muut yksityiset -ryhmään.
S- ja K-ryhmän sekä Lidlin yhteenlaskettu markkinaosuus oli viime vuonna 92,2 prosenttia. Päivittäistavarakauppa ry:n tietojen mukaan Tokmanni, Minimani sekä M-ketju vievät markkinasta yhteensä 4,1 prosenttia.
Muille kaupoille osuutta päivittäistavaramarkkinasta jäi viime vuonna 3,7 prosenttia, mikä tarkoittaa 847 miljoonaa euroa.
Viime vuonna liikevoittoprosentti oli peräti 26 prosenttia.
Etnisten ruokakauppojen määrä on Kemppaisen mukaan kasvussa. Etniset kaupat ovat myös alkaneet ketjuuntua.
Kaupat voivat olla huomattavan kannattavaa bisnestä. Aamulehti kertoi viime vuoden lokakuussa Aasia Marketista, jolla on verkkokauppa sekä myymälät Oulussa ja Tampereella.
Yhtiön kannattavuudesta kertova liikevoittoprosentti on ollut vuodesta 2019 yli 15 prosenttia. Vuonna 2022 liikevoittoprosentti oli jopa 19,3.
Viime vuonna liikevoittoprosentti oli peräti 26 prosenttia.
Etnisissä ruokakaupoissa asiointi kiinnostaa etenkin nuoria, kaupunkilaisia ja sinkkutalouksia.
Nielsen IQ:n tilastossa etniset ruokakaupat lasketaan erikoiskauppoihin. Ryhmään kuuluvat myös esimerkiksi leipomomyymälät, makeismyymälät, kahvi- ja teekaupat, luontaistuotekaupat sekä liha- ja kalakaupat.
Etniset ruokakaupat ovat poikkeus – muiden erikoiskauppojen määrä on pääsääntöisesti Kemppaisen mukaan laskeva.
”Myös esimerkiksi luontaistuotekaupat ovat ketjuuntuneet.”
Etnisiä kauppoja on nykyään lähinnä suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa.
Kolmannes suomalaisista kertoo asioivansa etnisen ruuan myymälöissä edes joskus. Pääkaupunkiseudulla asuvista niissä käy jo lähes puolet, kertoi Taloustutkimuksen Suomi syö -tutkimus viime vuonna.
Etnisissä ruokakaupoissa asiointi kiinnostaa etenkin nuoria, kaupunkilaisia ja sinkkutalouksia.
Taloustutkimuksen tutkimuksen mukaan Aasian, Lähi-idän ja Japanin makumaailmoihin keskittyvät etniset ruokakaupat ovat suosituimpia.
Autenttiset ainekset kruunaavat makumatkan maailmalle.
Tacot ja tortillat ovat suomalaisille tuttuja, ja moni haluaa laajentaa tuntemustaan meksikolaisen keittiön tarjonnasta. Meksikolainen elintarviketarjonta kiinnostaa tutkimuksen mukaan eniten.
Etnisistä ruokakaupoista ei ensisijaisesti haeta edullisia hintoja, vaan erikoisuuksia. Autenttiset ainekset kruunaavat makumatkan maailmalle.
Varsinkin nuorten ja pääkaupunkiseudulla asuvien kotitalouksissa aiotaan jatkossa lisätä etnisten ruokien valmistusta.
Sopilka myy Helsingissä ukrainalaisia makkaroita. Moni asiakas pyytää myyjää suosittelemaan jotain ukrainalaista erikoisuutta. Kuva: Paula Liesmäki- Osaston luetuimmat
