Strömforsin historiallisen ruukin edullinen lounas pääsee yllättämään
Ruukin Herkku lupaa tarjoavansa herkullista suomalaista kotiruokaa. Tonnikalalasagne yllätti yhdellä raaka-aineellaan.Tilaajalle
Salaattia, tonnikalalasagnea ja paahdettuja juureksia Ruukin Herkussa. Kuva: Lari LievonenLoviisa27.6.202623:00
Ruukin Herkku on Strömforsin historiallisen ruukin lounaspaikkojen edullisimmasta päästä.
Ravintolalle on parin minuutin kävely ruukin parkkipaikalta. Matkalla voi ihailla Suomen vanhinta savitaloa, majatalona toimivaa Krouvinmäen taloa.
Ravintolan luvataan tarjoavan herkullista suomalaista kotiruokaa.
Kesäkuisena torstaina tarjolla on puutarhurin makaronilaatikkoa, tonnikalalasagnea ja hernekeittoa sipulisilpulla sekä paahdettuja juureksia. Jälkiruuaksi on listalla pannukakkua ja hilloa.
Alkusalaatti on hyvin simppeli mutta raikas.
Munkkirinkilä on tuore ja mehevä.
Maukkaassa tonnikalalasagnessa on yllätyksenä purkkiherkkusieniä.
Puutarhurin makaronilaatikossa mukana on muun muassa aurinkokuivattuja tomaatteja, maissia ja parsakaalia. Etenkin tomaatit sopivat laatikkoon hyvin. Makaronit ovat päässeet hieman ylikypsiksi.
Jälkiruokapöydällä näkyy pannukakkujen sijaan lettuja, mutta ne pääsevät loppumaan ennen kuin ehdin maistamaan. Tilalle saa ottaa pullaa tai munkkia. Munkkirinkilä on tuore ja mehevä.
Palvelu on iloista ja huomioivaa. Terassilla on tilaa. 12,50 euron lounas ei jää mieleen, mutta täyttää vatsan.
Koivulanmäentie 2, 07970 RuotsinpyhtääStrömforsin ruukki
Strömforsin ruukki on yksi Suomen vanhimmista rautaruukeista.
Vapaaherra Johan Creutz perusti Petjärven kylään kankivasarapajan vuonna 1695.
Vuonna 1744 ruukinpatruunat Anders Nohrström ja Jakob Forsell ostivat pajan ja perustivat manufaktuuripajan, sahan ja myllyn.
af Forsellesin suvulta ruukki siirtyi 1886 kauppaneuvos Antti Ahlströmille, joka keskittyi erityisesti sahatoimintaan.
Rautaruukin, sahan ja myllyn lisäksi alueella on toiminut panimo viinanpolttimoineen, krouvi ja tiilitehdas.
Rautaruukkipajat lopettivat toimintansa vuonna 1950 ja sahatoiminta lakkasi kolme vuotta myöhemmin.
Vuonna 1969 ruukkialueelle vahvistettiin Suomen ensimmäinen haja-asutusalueen taajaman suojelukaava.
Alue rakennuksineen on Museoviraston suojeluksessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
