Moni suomalainen potee keliakiaa tietämättään – voi oireilla esimerkiksi nivelkipuina tai kohonneina maksa-arvoina

Tällä viikolla vietetään keliakiaviikkoa. Kymmenien tuhansien suomalaisten sairastama tauti on luultuakin yleisempi, sillä moni potee sitä tietämättään.

Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa suolisto ei siedä vehnän, ohran ja rukiin sisältämää gluteenia.

Kun keliakiaa sairastava henkilö syö gluteenia, se aiheuttaa tulehduksen ohutsuolen limakalvolla vaurioittaen suolinukkaa.

Keliakialiiton mukaan Suomessa on noin 40 000 diagnosoitua keliaakikkoa, mutta jopa 70 000 saattaa sairastaa sitä tietämättään.

"Keliakia voi antaa itsestään hyvin selkeitä varoitusmerkkejä: esimerkiksi ripulointia, aneemisuutta, painon putoamista ja monenlaisia vatsaoireita.

Nykyään jopa puolet uusista keliakiapotilaista on kuitenkin suoliston suhteen oireettomia, mikä tekee sairauden tunnistamisen huomattavasti hankalammaksi", Terveystalon sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Olli-Pekka Koivurova sanoo tiedotteessa.

Vatsavaivat ovat hyvin yleinen oire, jonka syytä voi olla vaikea määrittää. Terveystalosta huomautetaan, että turvotuksen ja ripulin kaltaiset tuntemukset voivat johtua keliakian lisäksi esimerkiksi stressistä, ärtyvästä suolesta, tulehduksellisesta suolistosairaudesta tai syövästä.

Keliakia on niin yleinen sairaus, että vatsaoireisen potilaan kohdalla sen mahdollisuus pyritään usein sulkemaan pois rutiininomaisesti.

Oikotietä vatsavaivojen tulkitsemiseen ei kuitenkaan ole, vaan keliakiadiagnoosi tehdään verikokeen avulla. Osalle myös suolentähystys suolinukan kunnon toteamiseksi on tarpeen.

Kaikki keliakian oireista kärsivät eivät kuitenkaan hakeudu lääkäriin.

Vatsavaivat voivat olla lieviä, niistä voi vaivihkaa tulla osa normaalia arkea tai ne laitetaan esimerkiksi kuormittavan elämäntilanteen piikkiin. Toisilla taas vatsa ei vihoittele lainkaan.

"Keliakian vähemmän tunnettuihin seurauksiin lukeutuvat muun muassa aftat suussa, nivelkivut, osteoporoosi, kutiseva ja rakkulainen ihottuma, migreeni, epilepsia, kohonneet maksa-arvot ja hampaiden kiillevauriot", Koivurova listaa.

Epäillessään itsellään keliakiaa moni vähentää gluteenia sisältävien tuotteiden syömistä. Se voi helpottaa oireita ratkaisevasti, mutta keliaakikon suolistolle puolivillainen hoito ei riitä.

Terveystalon johtava ravitsemusterapeutti Mikko Rinta korostaa, että keliakian ainoa hoitomuoto on se, ettei gluteenia nautita lainkaan, sillä pienikin määrä tekee tuhoja suolistolle.

"On aivan eri asia, jätetäänkö gluteeni pois kokonaan vai vähennetäänkö sitä vain. Keliakiaa sairastava tarvitsee täysin gluteenittoman ruokavalion, jonka laatiminen vaatii ravitsemusterapeutin osaamista", Rinta sanoo.

Johtava ravitsemusterapeutti huomauttaa, että ruokavalio-ohjeistuksen tulee aina perustua lääkärin tutkimukseen.