Nouseeko ruoan arvonlisävero? Tätä se tarkoittaisi sinulle ja koko ruokaketjulle

Ruoan hinnan nousu on näkynyt suomalaisten ostoskoreissa, ja Päivittäistavarakaupan (PTY) puolella tämä on huomattu myös selvästi. Viime aikoina PTY:n toimitusjohtaja Kari Luodon mukaan ruoan hinnan nousu on tasoittunut selkeästi ja ollut hyvin maltillista viime aikoina.

”Näimme, että kun ruoan hinta nousi merkittävästi, alkoivat kuluttajat kiinnittää yhä enemmän huomiota hintatasoon. Käytännössä kuluttajat suosivat edullisempia tuotteita ja ostivat vähemmän”, Luoto sanoo ja jatkaa:

”Jos ulkomailla tuotetut tuotteet ovat edullisempia, suosii se sitä, että kuluttajat saattavat valita useammin sellaisen. Tämä on aiheuttanut pelkoa siitä, että Suomessa aletaan suosia edullista tuontiruokaa merkittävästi enemmän.”

Ruoan hintaan vaikuttaa useampi tekijä, mutta Suomessa verotuksella on merkittävä rooli. Jo nyt ruoan arvonlisävero meillä on kaksinkertainen EU-keskiarvoon nähden.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kommentoi viime vuoden lopulla Talouselämän haastattelussa, että ruoan arvonlisäveroa voitaisiin mahdollisesti nostaa. Purra kommentoi myös MT:lle helmikuussa näkevänsä mahdollisuuksia arvonlisäveron korottamiselle. Hän mainitsi, että korotusten paino voisi koskea sokeria ja suolaa. Ratkaisua odotetaan hallituksen kehysriihessä kevään aikana.

”Jos tässä tilanteessa pystyttäisiin pidättäytymään ruoan arvonlisäveron nostamisesta, voisi lisäkertymää arvonlisäverolle tulla myynnin kasvun kautta, kun ruoan inflaatio on vähän rauhoittunut”, Luoto kommentoi.

”Tämä heijastuu myös tuotantopuoleen. Jos ruoan hintataso nousee merkittävästi, volyymi eli ostettujen kappaleiden myynti vähenee, kuten kävi kustannuskriisin aikana. Sillä on negatiivinen vaikutus koko elintarvikeketjuun kaupasta teollisuuteen ja alkutuotantoon. Veronkorotus voisi saada aikaan sen, että kuluttajat ostavat entistä vähemmän.”

Luoto haluaa korostaa suurempaa kuvaa, vaikka Suomessa ruoan hintataso on esimerkiksi Etelä-Eurooppaan verrattuna korkea.

”Yksi suuri vaikutin on elintaso ja palkkataso. Jos katsotaan absoluuttisesti, missä maissa Euroopassa ruoka on kalleinta, on kärkipäässä Sveitsi ja Norja. Toisaalta halvinta on Bulgariassa ja Romaniassa. Kun verrataan ruoan hintaa palkkatasoon ja siihen, kuinka paljon kuluttajilla menee käytettävistä olevista tuloistaan ruokaan, kääntyy tilanne päälaelleen. Sveitsissä ja Norjassa menee vähiten käytettävistä olevista tuloista ruokaan, kun Bulgariassa vastaavasti jopa 30 prosenttia.”

Suomessa tuloista kuluu ruokaostoksiin noin 12 prosenttia. Luodon mukaan ruoan hintaa pitäisikin peilata aina maan palkkatasoon.

”Viimeisimpien laskelmien mukaan kaikkein pienituloisimmalla viidenneksellä menee Suomessa selvästi enemmän käytettävissä olevista tuloista ruokaan. Heihin ruoan arvonlisäveron korotus vaikuttaisi eniten.”

Erityisesti hyvinä aikoina ruoan arvonlisäveron alentaminen voisi olla perusteltua. Nyt kun tiedetään, että valtiontalouden alijäämä on aika iso, tällainen ei ole kuitenkaan realistista.

”Jos kuvitteellisesti ajattelisi, että arvonlisäveroa voitaisiin alentaa, tarkoittaisi se sitä, että suuremmalla kuluttajajoukolla olisi mahdollisuus ostopäätöksiä tehdessä arvottaa enemmän muutakin kuin hintaa”, Luoto sanoo viitaten kotimaisiin tuotteisiin.

Luoto kertoo, että ruoan hintatason nousun rauhoituttua on ruoan vähittäiskaupan puolella nähty ensimmäistä kertaa pitkään aikaan, että määrät ovat lähteneet takaisin kasvuun.

”Suomessa oli kahden vuoden jakso, jolloin myynti kasvoi, mutta kaikki kasvu tuli hinnan kautta, eikä ostetun määrän. Siinä mielessä nykyinen kehitys on koko elintarvikeketjulle positiivinen merkki.”

Kari Luoto aloittaa huhtikuun alussa Kaupan liiton toimitusjohtajana.

Juttua muokattu klo 15.37: Lisätty maininta Riikka Purran aiemmista kommenteista ruoan arvonlisäveron nostamiseen liittyen.