• Hampurilaisravintolan avaaminen ylitti pitkään uutiskynnyksen – purilaisen mutustaminen ilman ruokailuvälineitä herätti hämmästystä

    Suomen ensimmäiseen McDonald’siin oli vuonna 1984 jonoa viikkotolkulla, mutta kyseessä ei suinkaan ollut Suomen ensimmäinen hampurilaisravintola.
    Pihvin ja kahden leipäsiivun yhdistelmiä oli sanomalehtimainosten mukaan saatavilla monissa Yhdysvaltain osavaltioissa jo 1890-luvulla.
    Pihvin ja kahden leipäsiivun yhdistelmiä oli sanomalehtimainosten mukaan saatavilla monissa Yhdysvaltain osavaltioissa jo 1890-luvulla. Kuva: Kari Salonen
    Ruoka|Ruoka
    29.5.202221:00
    Tuovi Mäkipere

    Hampurilaisen määritelmän täyttää halkaistu sämpylä, jonka puolikkaiden välissä on jauhelihapihvi. Tämän yksinkertaisen keksinnön syntyhistoriasta on monta versiota.

    Erään suositun tarinan mukaan asiakas marssi vuonna 1900 Connecticutin osavaltiossa, New Havenin kaupungissa sijaitsevaan Louis’ Lunch -ravintolaan ja pyysi jotain mukaan otettavaa purtavaa. Ravintolan omistaja keksi ojentaa asiakkaalle pihvin kahden paahtoleipäsiivun välissä.

    Tosiasiassa samanlaisia pihvin ja kahden leipäsiivun yhdistelmiä, vieläpä hampurilainen-nimellä, oli sanomalehtimainosten mukaan saatavilla monissa Yhdysvaltain osavaltioissa jo 1890-luvulla.

    Itse asiassa lihan ja leivän yhdistelmä on sen verran yksinkertainen, että sen juuria voi etsiä jo noin 1500 vuotta sitten Rooman valtakunnassa kirjoitetusta Apicius-nimisestä keittokirjasta. Tuntemattoman kirjailijan teokseen kirjattu Isicia Omentata -niminen resepti muistuttaa melkoisesti nykypäivän hampurilaista.

    Suomessa ensimmäisiä havaintoja amerikkalaistyylisistä hampurilaisista saatiin Helsingin olympialaisten aikaan vuonna 1952. Suomen ensimmäinen hampurilaisbaari oli olympialaisten aikaan avattu, Helsingin Kaisaniemenkadun rakentamattomalle tontille pystytetty Broadway Bar.

    Amerikkalaishenkinen katukahvila tarjoili kisaturisteille hampurilaisia, joiden resepti oli tuotu Yhdysvalloista, ja kuppilan ruokalista sisälsi lisäksi hot dogeja ja ”expresso-kahvia”.

    Ravintolassa käynti oli valtaosalle suomalaisista pitkään harvinaista. Vasta vuosituhannen lopulla ravintolassa syöminen alkoi vähitellen arkipäiväistyä, ja samalla käynnin merkitys muuttui. Ravintolat tarjosivat paitsi vatsantäytettä myös mahdollisuuden näyttäytymiseen ja ihmisten tapaamiseen.

    Hampurilaisravintolat tarjosivat etenkin nuorisolle matalan kynnyksen näyttäytymispaikan.

    Suomen ensimmäisiin hampurilaisravintoloihin lukeutui vuonna 1975 Helsingin City-käytävässä avattu Carrols. Se mainosti olevansa aito amerikkalainen hampurilaispaikka, jonka ranskalaiset perunat oli valmistettu ”tietokoneentarkasti”.

    Kun hampurilaisravintola aukesi, se oli usein uutisen arvoinen asia. Esimerkiksi Ylen Elävästä arkistosta löytyvällä 1970-luvun videolla toimittaja tutustuu Carrolsin pikaruokahampurilaiseen ensimmäistä kertaa.

    Esiteltyään ateriansa kameralle yksittäisen kurkkuviipaleen tarkkuudella toimittaja pohdiskelee, pitääkö moinen ilmestys syödä sormin, sillä koko ravintolassa ei näy minkäänlaisia ruokailuvälineitä.

    Maailman tunnetuin hampurilaisketju McDonald’s avasi ensimmäisen Suomen-ravintolansa vuonna 1984 Tampereelle. McDonald’sin tulo sai Tampereen sen verran sekaisin, että ravintolaan oli jatkuva jono viikkotolkulla.

    Ei hampurilaisia tietenkään pelkissä hampurilaisravintoloissa nautittu, vaan purilaiset valtasivat myös nakkikioskien ruokalistoja. Hampurilaisten tieltä sai lopulta väistyä myös keskiolutbaarien pitkäaikainen suosikkiannos eli wieninleike.

    Jutun lähteenä käytetty: The Washington Post: Who invented the hamburger? (28.5.2021), Ritva Kylli: Suomen ruokahistoria (2021), Ilta-Sanomat: Historiallinen McDonald’sin ravintola lopettaa (27.11.2015) ja Yle: Mites tämä, tuota, avataan (14.12.2010)

    Maailman tunnetuin hampurilaisketju McDonald’s avasi ensimmäisen Suomen-ravintolansa vuonna 1984 Tampereelle. Tämä kuva on saman ketjun ravintolasta Helsingistä.
    Maailman tunnetuin hampurilaisketju McDonald’s avasi ensimmäisen Suomen-ravintolansa vuonna 1984 Tampereelle. Tämä kuva on saman ketjun ravintolasta Helsingistä. 
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kylmä uuni kelpaa kuivakakuille: Näillä nikseillä saat ne onnistumaan

    • 2

      Marjat ja sienet | Suppilovahveron voi sekoittaa myrkylliseen rustonupikkaan, mutta näin erotat ne toisistaan

    • 3

      Reseptit | Kuohkea pannukakku vie lapsuuteen: Näin valmistat mummolan parasta pannaria

    • 4

      Ruoka | Kaksi helppoa tapaa säilöä suppilovahverot: Näin löydät sienet ja kokkaat niistä herkullista ruokaa

    • 5

      Ruoka | Kantarellien säilöntä kannattaa tehdä näin: 2 helppoa ja varmaa tapaa

    • 6

      Ruoka | Ota airfryer avuksi pipareiden ja joulutorttujen leivontaan: Juuri sopiva pienempään tarpeeseen

    • 7

      Maailman parhaat uunijuurekset

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Ilmanvaihtolaitteistot ovat jokaisen osaston perällä. Ohjauskeskus on samassa tilassa jäähdytysyksikön kanssa. Yhdellä ohjauskeskuksella voidaan ohjata 20 koneistoa. Poistoluukut ovat yläkulmissa.

    Koneviesti | Saloniemen uuteen perunavarastoon mahtuu jopa neljä miljoonaa kiloa perunaa – varastotila on jaettu neljään osaan, joissa jokaisessa on oma ilmanvaihto

    Tilaajalle