

Karpalot kypsyvät loppusyksystä märkää turvetta hyllyvillä avosoilla. Marjojen perässä ei silti välttämättä tarvitse lampsia suolle, jos suo sijaitsee kotipihalla.
Riihimäen Paalijärvellä asuvan Paula Lummisen 1,7 neliön suopenkki on nyt kolmivuotias. Ensimmäiset karpalot kypsyivät jo viime vuonna. Tänä syksynä satomäärä moninkertaistui.
"Tuli 45 karpaloa. Lakkoja tuli 10, viime vuonna vain yksittäisiä."

Idea lakkojen ja karpaloiden kasvatuksesta kotipihalla syntyi kaverin aloitteesta. Tällä oli puutarhapalstallaan jo pikkuinen rakennettuna.
Taimet tilattiin kimpassa kajaanilaiselta Peuraniemen taimitarhalta. Lummisen suolla kasvava lakka on itsepölytteinen lajike. Yksi 10 taimen kennollinen riittää 1–1,5 neliön alalle. Karpaloa on kahta eri lajiketta.
Suopenkkiä varten kaivetaan ensin kuoppa. Sen pohjalle laitetaan pressu, jotta kasvualusta pysyy märkänä kuten aito suo. Pressun kylkiin pitää tehdä reikiä, jotta vesi ei tyystin jää seisomaan. Hapanta turvetta on hyvä olla ainakin 30 sentin kerros.
Marjat kypsyvät elävän sammalen seassa, aivan kuten luonnonsuolla.
"Hain läheiseltä kosteikolta rahkasammalta, mutta se kuoli. Taimien multapaakkujen mukana tullut sammal alkoi nopeasti levitä itsekseen."

Lumminen aikoo rikastuttaa penkkiä vielä istuttamalla reunoille kihokkeja.
Rikkaruohoista ei juuri ole riesaa, lähinnä koivun ja pajun taimia pitää silloin tällöin poistaa.
Turpeen on pysyttävä kosteana. Lumminen on kastellut suopenkkiä samalla kun muutakin kasvimaata.
Kasvimaaharrastuksessa Lummiselle palkitsevinta on saada oman maan satoa pöytään. Sitä kypsyy jopa talon sisällä: Siemenestä kasvatettu parimetrinen sitruunapuu tuottaa harvakseltaan satoa ympäri vuoden.
Suo tuottaa marjoja, mutta on myös kaunis katseltava.
"Sellaista mikä ei onnistu, en yritä kasvattaa. Tämä on kyllä älyttömän helppohoitoinen perustamisen jälkeen."