Järvi-Suomen ruokapalvelut suosivat mielellään luomutuotteita

Järvi-Suomen alueen ruokapalveluista jopa kaksi kolmesta kertoo käyttävänsä luomua vähintään viikoittain. 85 prosenttia vastaajista sanoo käyttävänsä luomuviljatuotteita. Seuraavaksi tulevat luomumaito, -kahvi, -tee sekä -kaakao.

Kysely lähetettiin loppuvuodesta 2025 Etelä-Savon, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon julkisia ruokapalveluja tuottaville organisaatioille. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia tekoja organisaatiot tekevät luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Kysely lähetettiin noin 70 organisaatioon 114 henkilölle ja siihen vastasi 48 ihmistä.

Lähes puolet vastaajista (46 %) kertoi tekevänsä jo toimia luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Näitä ovat esimerkiksi raaka-ainevalinnat ruokalistojen suunnittelussa, luomun ja lähiruuan käyttö, kasvisten lisääminen sekä hävikin vähentäminen ja kierrätys.

”Ensimmäisenä vaihdoimme puurohiutaleet luomuun. Maidossa ja maitotuotteissa käytämme myös luomua”, kirjoitti yksi vastaajista.

Vastaajat kertovat yleisimmäksi esteeksi luomutuotteiden hankinnalle kalliimmat hinnat ja heikon saatavuuden. He käyttäisivät enemmän luomua, jos tuotteet löytyisivät helpommin tukusta ja jos pakkauskoot, myyntierät tai jalostusasteet olisivat sopivampia.

Osa nosti esille myös hankintasopimusten ja kuntapäättäjien tahtotilan merkityksen luomun lisäämisessä.

”Tarvittaisiin suuremmat määrärahat elintarvikehankintoihin ja kunnan päätöksen luomun lisäämisestä tai tavoitteesta. Ruokapalvelun oma tavoite ei oikein riitä”, sanoi yksi vastaajista.

Maitoa halutaan käyttää usein myös luomuna Järvi-Suomen alueen ruokapalveluissa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Viime vuoden lopulla Pellervon taloustutkimus PTT haastatteli Järvi-Suomessa myös 11 maataloustuottajaa. Kysymykset koskivat niin ikään tekoja luonnon monimuotoisuuden hyväksi ja luomutuotantoa.

Haastatelluissa oli sekä kotieläin- että kasvintuotantoa harjoittavia maatiloja. On huomattava, että haastatellut olivat suureksi osaksi luomutiloilta, joilla useat toimista ovat olennainen osa viljelyä.

Viljelijät kertoivat, että kannustimina luonnon monimuotoisuustoimille ovat esimerkiksi kohentunut maaperän kasvukunto, vähentynyt riippuvuus kemiallisista torjunta-aineista ja toki myös maksetut tuet. Myös esimerkiksi yrittäjän arvomaailma ja tilan maisemat kannustavat edistämään luonnon monimuotoisuutta.

”Pidän monimuotoisuutta tärkeänä erityisesti siltä kannalta, miltä ympäristö näyttää ja tuntuu – sekä itselle että asiakkaille. Haluan, että lähiympäristö on hoidettu”, sanoi yksi yrittäjistä.

Yksi monimuotoisuutta edistävä teko oli viljelykierto. Useilla tiloilla oli myös talviaikaista kasvipeitteisyyttä sekä ja kukka- ja monimuotoisuuspeltoja. Erityisesti kotieläintiloilla laidunnus ja perinnebiotoopit olivat käytössä.

Monimuotoisuustoimien esteeksi tilalliset näkivät muuttuvat tukiehdot, mikä korostuu perinnebiotooppien kohdalla. Muutokset voivat aiheuttaa tiloille taloudellisia menetyksiä, jos aikaisemmin hyväksyttyjä alueita ei enää seuraavalla kaudella otetakaan mukaan tukialueisiin. Ehtojen löyhentäminen ja vähemmän tarkat rajaukset voisivat kannustaa monimuotoisuustoimiin.

Yrittäjien mukaan luomutuotteista maksettu tuottajahinta on liian matala. Lisäksi kuluttajakysyntää ja kuluttajien tietoisuutta luomusta pitäisi lisätä.

Osa kuitenkin kokee, että tuotteille on hyvin kysyntää erityisesti maailmalla. Haastatellut yrittäjät eivät kokeneet luomuvalvontaa erityisen raskaana, ja sekin voidaan ajatella laadun varmistamisena, joka toimii markkinointietuna.

”Yleisin este luomun käytön lisääntymiselle on varmaan luomun korkeana pidetty hinta. Tämä korostuu ruokapalvelupuolella, kun budjetit ovat tiukat ja jokainen sentti tuntuu ratkaisevan”, sanoi yksi tilallisista.

Pro Luomu ry:n tekemä ruokapalvelukysely ja Pellervon taloustutkimus PTT:n tekemät viljelijähaastattelut ovat osa Luonnon monimuotoisuustuuppaukset ruokaketjuun Järvi-Suomessa (Lumotu) -hanketta.