Menettävätkö kalakukko, karjalanpiirakka ja sahti kohta EU-suojansa? Komissio esittää perinnemerkinnästä luopumista
Näitä tuotteita on voinut valmistaa muuallakin kuin Suomessa, mutta niin ei ole tiettävästi tehty.
Suomalaistuotteista kalakukolla, karjalanpiirakalla ja sahdilla on APT-suojaus, johon EU-komissio kaavailee muutosta. Kuva: Kimmo Haimi, Kari Salonen, Lari LievonenEU-komissio pohtii elintarvikkeiden nimisuojajärjestelmän uudistamista. Suojia on nyt kolme, joista suojattu alkuperänimitys (SAN) ja maantieteellinen merkintä (SMM) viittaavat tuotantopaikkaan, mutta aito perinteinen tuote (APT) valmistusohjeeseen.
Viimeisintä ryhmää on voinut valmistaa missä vain, kunhan se on tehty reseptillä. Suomessa ryhmään kuuluvat kalakukko, karjalanpiirakka ja sahti. Tästä ryhmästä EU-komissio olisi luopumassa ja siirtämässä vastuuta jäsenmaille.
Alkuperämerkintöjä on kaikkiaan käytössä EU:ssa 3 400, joista kolmanteen ryhmään kuuluu vain 68 tuotetta. Suomessa on toisin: meillä merkintöjä on kaikkiaan 12 tuotteella, joista APT-merkintä siis kolmella.
Maa- ja metsätalousministeriö neuvotteleva virkamies Maija Heinonen kertoo, että komissio tulee antamaan lainsäädäntöehdotuksensa ensi vuoden lopulla ja että neuvottelut muiden EU-elinten kanssa aloitetaan vuoden 2022 alussa. Komissio haluaisi luopua APT-järjestelmästä ja korvata sen jäsenmaiden hallinnoimalla etikettijärjestelmällä.
"Siitä, millainen tämä uusi järjestelmä olisi, ei ole tarkempaa tietoa", Heinonen sanoo.
"Komission mukaan tuottajat eivät ole kokeneet hyötyneensä näistä merkinnöistä yhtä paljon kuin muista merkinnöistä. Suomessa olemme saaneet palautetta, että valmistajille on ollut hyötyä siitä, että voi sanoa valmistavansa aitoa karjalanpiirakkaa, ja se on näkynyt hinnassakin kalliimman kustannusrakenteen vuoksi."
APT-tuotteiden valmistusta ei ole rajattu mihinkään maahan, joten kalakukkoa, karjalanpiirakkaa ja sahtia on voinut valmistaa muuallakin kuin Suomessa. Heinosella ei ole kuitenkaan tiedossa, että niin olisi tehty.
Ruotsissa kohistaan nyt perinteisen lenkkimakkaran falukorvin kohtalosta, jos sen APT-suojaus poistuu. Ruotsissa ryhmään kuuluu myös kotijuusto.
Ruotsalaisen ATL-lehden mukaan EU-komissio tavoittelee merkintää, joka olisi joustavampi, helpompi hakea ja herättäisi nykyistä enemmän kuluttajien kiinnostusta alkuperämerkkeihin.
Vuonna 2018 Ruotsissa tehdyssä kyselyssä vain kahdeksan prosenttia ruotsalaisista kuluttajista tunnisti EU:n suojatut alkuperämerkinnät. Reilun kaupan merkin tunnisti samaan aikaan 86 prosenttia vastaajista.
Lue myös:
- Osaston luetuimmat