Syksy on sadonkorjuun aikaa metsästäjille, jos riistalaukaukset osuvat kohdilleen. Metsästystapahtuma ei pääty onnistuneeseen riistalaukaukseen vaan jatkuu saaliin käsittelyllä ja sen jälkeen aikanaan riistaruuan valmistuksella.
Meillä metsästetään heinäsorsia aina tilaisuuden tullen vielä lokakuussa, mahdollisesti jopa marraskuun puolella. Kun iltalento on ohi, on pimeää ja usein myös sateista.
Olosuhteista huolimatta mieheni innostui muutama vuosi sitten nylkemisen sijaan kynimään suolistetut saalislinnut. Nylkeminen onnistuu kohtuullisen siististi kotikeittiössäkin, mutta kyniminen on ulkohommia.
Vaikka töitä on enemmän, olen ottanut mieheni tavan kyniä riistalinnut omakseni. Nahka säilyttää saalislinnun, esimerkiksi heinäsorsan, sepelkyyhkyn ja riekon lihan mehukkaampana kuin lihan käyttö ilman nahkaa.
Haaveissa ja suunnitelmissa on rakentaa saaliinkäsittelypöytä ulos kiinteäksi kalusteeksi varaston seinään juuri siihen kohtaan, missä on ulkovalo. Ideani saa minut hykertelemään, toteutus vain vielä uupuu.
Pöydän saisi lukittua varaston seinää vasten pois tieltä ja työskentelyä varten, se laskettaisiin kettingin varassa roikkumaan työasentoon. Pöytä toimisi myös kalan käsittelyssä.