Söin täällä: Mielikuva maalasi Taivaanrannasta maukkaamman kuin todellisuus

Jälkiruoka tarjosi enemmän silmänruokaa kuin makuelämystä. 

Lahti on nostanut ympäristö-, matkailu- ja ruokahäntäänsä, ja ehkä maine onkin ollut todellisuutta matalampi. Päätin tehdä työmatkan lomassa elämysretken Taivaanrantaan, pitkään haikailemaani perinteikkääseen ravintolaan, joka mainostaa tarjoavansa ”aitoa ja rehellistä ruokaa paikallisista raaka-aineista ripauksella Teerenpeli panimo & tislaamon henkeä”.

Ravintola sijaitsee lahtelaisittain Lahen ytimessä, ja totta tosiaan: kellarissa on viskitislaamo ja tunnelmallinen näyttelyhuone tislauspannuineen ja tammitynnyreineen. Taivaanranta on siis osa Teerenpeli Yhtiöitä.

Lounaalla voi valita yksittäisannoksen tai menun. Nyt voitti menu, sillä alkupalaksi oli blini. Lettu oli muheva ja maukas poro- ja sienitäytteineen, mutta pääruuan risottoriisi ja kampasimpukat olivat enemmän kauko- kuin lähiruokaa. Risoton rakenne oli kohdallaan, mutta makua sai hakea.

Tällä kertaa seuralaisen siika pääruuaksi olisi ollut fiksumpi valinta, ehkä myös lounaslistan 12 euron härkälasagne.

Myös jälkiruuan mustikkaleivos oli kaunis mutta maultaan harmillisen valju, eikä jäätelössäkään meinannut löytyä espresson aromia. Lisämiinus siitä, ettei salaattibuffet kuulunut 35 euron menuun. Plussaa kuitenkin ystävälliselle tarjoilijalle, joka antoi hakea pienen salaatin.

Vaikka ruoka ei jäänytkään mieleen, kaunis ravintolasali saattaa houkutella minut lounaalle toistekin.

Ravintola Taivaanranta, Rautatienkatu 13, 15110 Lahti