Rasvaton maitotuote on yhä harvemman valinta – Sen sijaan kermahyllyllä on kuhinaa erityisesti kahtena juhlapyhänä
Suomalaiset hörppivät sotien jälkeen yli kolme kertaa enemmän maitoa kuin nykyään.Tilaajalle
Suomalaiset suosivat laktoosittomia vaihtoehtoja. Kuva: Jaana KankaanpääJouluna kermaa uppoaa laatikoihin, laskiaisena pulliin, pääsiäisenä pashaan ja kevään valmistujaisjuhlissa kakkuihin. Eniten kermaa käytetään eniten jouluna ja pääsiäisenä, kertoo meijeriosuuskunta Satamaidon toimitusjohtaja Anniina Honkanen.
”Rasvaisia maitotuotteita kuluu ylipäätään eniten silloin, kun ihmiset kokoontuvat yhteen ja laittavat ruokaa kotona”, Honkanen sanoo.
Nestemäisten maitotuotteiden kulutus on ollut viiden viime vuoden ajan hienoisessa muutoksessa, Honkanen kertoo. Rasvattomien tuotteiden osuus on pienentynyt ja rasvaisempien osuus kokonaiskulutuksesta on vastaavasti kasvanut.
”Juotavien maitojen kulutus on ollut pienessä laskussa Suomessa, mutta erityisesti juhlapyhien ruuanlaitossa maitotuotteiden käyttö näkyy vielä suurena”, Honkanen kuvailee.
Sen sijaan esimerkiksi joulun jälkeen kaikenlaisten maitotuotteiden myynti notkahtaa, sillä ihmiset syövät joululta jääneitä ruokia pois. Myynti tasaantuu tammikuun aikana.
Kun suomalainen nykyään juo maitoa tai ylipäätään käyttää maitotuotteita, hyllyltä lähtee yhä useammin mukaan laktoositon vaihtoehto. Satamaito vastasi trendiin investoimalla uuteen meijeriin, joka aloitti toimintansa Satakunnan Ulvilassa vuonna 2018.
Uusi meijeri mahdollisti myös tavallista pidemmän hyllyajan kaikkiin Satamaidon tuotteisiin, sillä tavallisen pastöroinnin sijaan ne korkeapastöroidaan eli ESL-käsitellään. Käsittely tarkoittaa tavallista korkeampaa pastörointilämpötilaa, eikä se vaikuta tuotteen makuun.
Se, että aikuisetkin ihmiset hörppivät ruokajuomana maitoa, ei ole maailmalla mitenkään tavallista. Tämän havainnon teki Maaseudun Tulevaisuus jo 14.12.1935 julkaistussa, maidon mainostamista koskevassa jutussaan, jossa kirjoitettiin muun muassa seuraavasti: ”Useimmat Suomessa vierailleet ulkomaalaiset ovat eräänä erikoisuutena havainneet, että maassamme käytetään suhteellisesti runsaammin maitoa kansan jokapäiväisessä ruokatottumuksessa kuin useimmissa muissa maissa.”
Maaseudun Tulevaisuus siteerasi esimerkiksi yhdysvaltalaisen lehden Suomeen liittyvää reportaasia. Amerikkalaistoimittaja oli kirjoittanut:
”Niiden arvojen vartijoina, jotka kommunistisissa ja fascistisissa diktatuurimaissa ovat tuhotut, kokoontuvat Suomen kansanedustajat istuntojen välillä eduskuntatalonsa välkkyvään maitobaariin. […] He ottavat juodakseen lasillisen paksua kermaista maitoa, jota on saatavana perin halpaan hintaan, miltei niin halpaan kuin tavallista juomavettä.”
Maidonkulutuksen huippuvuosina 1950-luvulla keskivertosuomalainen hörppi maitoa noin 350 litraa vuodessa, selviää Luonnonvarakeskuksen tilastoista.
Jos nykyaikaisia litran maitotölkkejä olisi sotien jälkeen tarvittu noin yksi päivässä henkilöä kohden tyydyttämään maidontarve, nykyään määräksi riittäisi alle kolmen desin pakkaus. 2010-luvun lopulla keskivertosuomalaisen maidonkulutus oli laskenut hieman yli sataan litraan vuodessa.
Sen sijaan esimerkiksi juustonkulutus kasvoi vastaavana ajanjaksona muutamasta kilosta yli 20 kiloon. Yhden juustokilon valmistamiseen kuluu noin 10 litraa maitoa.
- Osaston luetuimmat
