• Herukka ja mansikka, palsamiköynnös, hunajamarja ja punamarjakanukka ‒ Suomi on marjojen luvattu maa

    Opas kertoo seikkaperäisesti, miten eri marjalajeja viljellään ja käytetään.
    Leif Blomqvist on pedersöreläinen taimistopuutarhuri ja tietokirjailija.
    Leif Blomqvist on pedersöreläinen taimistopuutarhuri ja tietokirjailija.  Kuva: Leif Blomqvist
    Ruoka|Piha ja puutarha
    24.8.202222:00
    Arvio
    Satu Lehtonen

    ”Suomea ja Ruotsia on tapana kutsua marjanviljelyn luvatuiksi maiksi”, pedersöreläinen taimistopuutarhuri ja tietokirjailija Leif Blomqvist kertoo Puutarhamarjamme-kirjassaan.

    Ihanko totta? Eivätkö marjat olekaan makeimmillaan siellä, missä kasvavat myös banaanit, mangot ja muut eksoottiset hedelmät?

    No eivät. Blomqvist muistuttaa, että meistä varmaan jokainen on pettynyt syötyään Keski-Euroopasta tuotuja mansikoita: ne ovat suuria ja kauniita, mutta makeus ja tuoksu, joihin kotimaassa olemme tottuneet, puuttuvat.

    Meillä marjanviljelyn valtteina ovat pitkä päivä ja valoisat yöt, jotka tekevät marjoista aromikkaita. Loppukesän viileät yöt pitävät huolen, etteivät marjat kypsy liian nopeasti vaan keräävät makeutta. Lisäksi tuholaiset pysyvät kurissa kylmien talviemme ansiosta.

    Pohjoisessa voi Blomqvistin mukaan viljellä monia lajeja, jotka eivät etelämpänä pärjää lainkaan.

    Kun itse lähden miettimään kotimaisia viljeltyjä marjalajeja, ajatus pysähtyy mansikan, pensasmustikan, vadelman ja herukoiden jälkeen. Niinpä Blomqvistin kirja avaakin uuden maailman: ai niin, onhan myös vaikkapa tyrni, karhunvatukka ja ruusukvitteni!

    Mutta ne ovat vain alkua. Kirjassa esitellään seikkaperäisesti mansikkavadelma, palsamiköynnös, marjasinikuusama eli hunajamarja, punamarjakanukka, nelimarja ja monta muuta uutta tuttavuutta. Esittelyn kruunaavat houkuttelevat kuvat.

    Myös Suomessa menestyvistä viinirypäleistä on oma osionsa.

    Kun lukija on koukutettu haaveilemaan omasta saskatoon- tai makeapihlajaviljelmästä, häntä ei jätetä pulaan. Kirja tarjoaa tarkat ohjeet lajikevalintaan, kasvupaikan pohdintaan, istutukseen, lannoitukseen, leikkaukseen ja pölytykseen.

    Kirsikkana kakun päällä ovat monen kasvin esittelyn yhteyteen lisätyt reseptit. Miten olisi tyrnimarmeladi, mansikka- ja marjasinikuusamasmoothie tai karhunvatukkakastike?

    Leif Blomqvist: Puutarhamarjamme. Lajit, kasvatus ja käyttö. 262 sivua. Minerva.

    Lue myös: Lämmin sää kypsytti pensasmustikan – Ohrakasken tilalla herkkumarjaa korjataan itsepoimintana

    Sään vaihteluja kestävä kukkapenkki on viherpeukalolle helpotus – katso puutarhatoimittajan vinkit

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kylmä uuni kelpaa kuivakakuille: Näillä nikseillä saat ne onnistumaan

    • 2

      Marjat ja sienet | Suppilovahveron voi sekoittaa myrkylliseen rustonupikkaan, mutta näin erotat ne toisistaan

    • 3

      Reseptit | Kuohkea pannukakku vie lapsuuteen: Näin valmistat mummolan parasta pannaria

    • 4

      Ruoka | Kaksi helppoa tapaa säilöä suppilovahverot: Näin löydät sienet ja kokkaat niistä herkullista ruokaa

    • 5

      Ruoka | Kantarellien säilöntä kannattaa tehdä näin: 2 helppoa ja varmaa tapaa

    • 6

      Ruoka | Ota airfryer avuksi pipareiden ja joulutorttujen leivontaan: Juuri sopiva pienempään tarpeeseen

    • 7

      Maailman parhaat uunijuurekset

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Lepaa-näyttely järjestettiin Hattulassa Lepaalla 15.-17.8.2024.

    Koneviesti | Konealan Gallup Lepaa-näyttelyssä: Mitkä ovat viheralan trendit?

  • Koneviesti | Sthil tuo markkinoille ensimmäiset akkukäyttöiset painepesurinsa – paine joko 130 tai 150 baria

  • Koneviesti | Urakkatason Vermeer-kantojyrsimellä piha-alueen kannot hakkeeksi — työ on perinteisiin sarvimallin jyrsimiin verrattuna helppoa

    Tilaajalle