
Jos sahtia ei ole koskaan maistanut, voisi sitä kuvailla maultaan tummaksi vehnäolueksi, jossa banaanimaisuus korostuu. Hiilihappoa sahdissa ei ole ja alkoholia siinä on noin seitsemän prosenttia.
Sahtialueeksi voidaan laskea neljä maakuntaa: Kanta-Häme, Päijät-Häme, Pohjois-Satakunta ja Etelä-Pohjanmaa. Maanviljelys ja varsinkin ohran saatavuus on varmasti vaikuttanut paljon siihen, että näillä alueilla sahtia vielä tarjotaan. Sahtialueen muodostumiseen on voinut myös vaikuttaa se, että juomavaikutteet muualta eivät ole vaikuttaneet tällä alueella samaan tapaan kuin esimerkiksi rannikkokaupungeissa.
Yksi suomalaista sahtiperinnettä näkyvimmin esillä pitävä toimija on Lammin Sahti, joka valmistaa sahtia vanhalla reseptillä, joka on lähtöisin Lammin Sahdin perustajan, Pekka Kääriäisen naapuritalosta.
”Harjoittelin sahdin tekoa 1970-luvulla karjakeittiössämme. Rantasen Pentti tuli naapurista apuun, kun vielä silloin en osannut valmistaa sahtia, vaikka se olikin tuttu juoma juhlista”, Kääriäinen kertoo.
Kääriäinen valmistui kauppakorkeasta vuonna 1987 ja sai samana vuonna luvat sahdin valmistamiseen. Yhtiö oli jo perustettu 1985. Nyt suvun vanhaa, panimoksi muuttunutta navettaa on muokattu edelleen ja uudet laitteet oluen valmistukseen asennettu.
Panimon toiminnasta vastaavat nyt Kääriäisen pojat, kun Kääriäinen itse on siirtynyt eläkkeelle ja pois itse panimotoiminnasta, vaikka hän suomalaisen oluen sanansaattajana maailmalla edelleen toimiikin – onhan Kääriäinen tunnettu myös Suuret Oluet ‒ Pienet Panimot- eli SOPP-oluttapahtuman perustajana.
Kääriäinen esittelee laitteistoa, johon kuuluu esimerkiksi jättimäinen metallikuurna, joka on päässyt myös Guinnesin ennätysten kirjaankin. Alkuperäisessä merkityksessä kuurnalla tarkoitetaan puista, pitkulaista astiaa, jonka pohjalle on ladottu oljista tai katajasta peti, johon sahtimäski kauhotaan padasta. Siitä sahtivierre valuu kuurnan toisessa päässä olevasta reiästä ämpäriin.
Itse sahdin valmistus ei eroa paljonkaan oluen valmistuksesta. Suurimmaksi eroksi Kääriäinen mainitsee sen, ettei mäskin joukkoon saa laittaa minkäänlaista sokeria, vaan kaikki sokeri on saatava irti maltaasta. Kuurnassa sahti saa makua katajasta, joka haetaan lähimetsästä voimalinjojen alta. Käymiseen tarvittava hiiva on taas leivontahiivaa.
Sahti valmistuu noin kahdessa viikossa. Kyseessä on tuoretuote, joten se on juotava melko pian, eikä sitä voi säilyttää lämpimässä. Lämpimässä tai pitkään avattuna ollut sahti happanee.
”Sahti on tarkoitettu juotavaksi, ei säilytettäväksi”, Lammin Sahdin myymälään Kauppakeskus Tuuloseen suuntaava Pekka Kääriäisen vaimo Sirpa Kääriäinen huikkaa mennessään.
Kylmäsäilytys asettaa sahdille haasteita jälleenmyyntiä ajatellen. Lammin sahtia löytää Lammin Alkosta ja Helsingin Arkadian Alkosta sekä muutamista ravintoloista Helsingissä ja Lahdessa. Muuten sahtia saakin metsästää tapahtumista. Sahdin saatavuus onkin aika haasteellista.
”Toivomus olisi, että alkoholipolitiikkaa vapautettaisiin niin, että voisimme toimittaa sahtia suoraan asiakkaille”, Kääriäinen toteaa.
Sahti jakaa varmasti mielipiteitä. Ensimmäistä kertaa sitä maistavalle makuelämys voi olla vähintäänkin mielenkiintoinen. Sahtia Saksassa tällä hetkelläkin myyvän Kääriäisen mukaan sahti ei jätä ketään kylmäksi.
”Siitä joko pidetään tai sitten ei. Hyvää palautetta on kuitenkin tullut esimerkiksi Saksassa todella paljon, kun olen kertonut sahdin tarinaa ja sen perinnejuuria”, Kääriäinen toteaa.
Kääriäinen kertoo haluavansa pitää sahtiperinnettä yllä Suomessa. Hän on hakenut sahdille nimisuojaa ja yrittää saada sille myös aluesuojan. Suomen Sahtiseura järjestää myös sahdinvalmistuksen SM-kisoja kotitekijöille. Niihin on osallistunut noin 50 pitäjäjoukkuetta vuosittain. Tämän vuoden kisat pidetään elokuussa Nakkilassa.

Kääriäiselle on tärkeää, että hänen aikuiset poikansa haluavat jatkaa uudistetun panimon toimintaa. Lisäksi yhtiön toiminnassa on mukana tytär, joka luotsaa yhtiön kesäkahvilaa Lahdessa.
”Mietin jo jossain kohtaa, että miten tässä käy, kun olemme niin pitkään sahdin kanssa toimineet, ellei jatkajaa löydy. Onneksi jälkikasvu innostui toiminnasta.”
Jos Lammin Sahti lopettaisi sahdin valmistuksen, niin suomalaiseen juomaperinteeseen syntyisi aikamoinen lovi, vaikka sahtia kodeissa vielä valmistetaankin, toteaa Kääriäinen.
”Vaikka sahti on liikevaihdostamme vain noin 10 prosenttia, tunnetaan meidät siitä ja se on meille ylpeyden aihe. Olen halunnut pitää sahtiperinnettä yllä, vaikka se onkin ollut välillä todella hankalaa.”
Sahtia on tarjottu erilaisissa juhlissa, kuten häissä, mutta erityisesti juhannus ja joulu ovat sahdin aikaa.
”Tällä alueella sahtia on ollut aina juhlissa. Jos sitä ei ole osattu jossain talossa tehdä, on vaikka naapurin emäntä mennyt avuksi sitä valmistamaan. Nyt tämä kulttuuri on hieman kärsinyt, kun rinnalle ovat tulleet erilaiset boolit, kuohuvat ja virontuliaiset”, Kääriäinen sanoo.
Tästä huolimatta Kääriäinen uskoo, että sahti ei ole katoamassa mihinkään.
”Sahti kuuluu vahvasti osaksi Suomen juomakulttuuria. Sen merkitys alueellaan ei ole laskenut ja ulkomaillakin tuotteesta on alettu jonkin verran kiinnostua. Itselleni sahti on todella lähellä sydäntä, ja on hyvä, että pystymme valmistamaan sitä edelleen. Toivottavasti sahtia nähdään juhlapöydissä myös tulevaisuudessa”, Kääriäinen toteaa.