Potkukelkkakilpailu jäällä on elämys ulkomaalaisille. Kuva: Kimmo Aalto
”Jos menestyt ruoalla, saat tyytyväisiä asiakkaita” – Itämeren ruokamatkailun kehittäjät ihastuivat Saimaan seudun tarjontaan
Suomalaisten pitäisi kertoa rohkeammin, mitä lautasella on, ja käyttää markkinointiapunaan norppia, neuvoo ruotsalainen Niclas Fjellström.Tilaajalle
Tertin kartano on yksi Saimaan alueen makuja tarjoava yritys. Kuva: Sanne Katainen”Jos menestyt ruoalla, saat tyytyväisiä asiakkaita. Maisemat ja kaikki muu tulee siihen päälle.”
Näin summaa maaseutumatkailun menestyksen eväitä alan ruotsalainen kehittäjä Niclas Fjellström. Hän kiersi tällä viikolla Mikkelin seudun maaseutumatkailuyrityksiä osana Itämeren alueen Bascil-nimistä Interreg-hanketta.
Fjellströmin lisäksi mukana oli 35 maaseutumatkailun kehittäjästää seitsemästä Itämeren maasta. Kolmipäiväisen tapahtuman vetivät Lomalaidun ry:n projektipäällikkö Anna Kaiponen ja toiminnanjohtaja Kimmo Aalto.
Fjellström kehuu kaikkea näkemäänsä: ruokaa, ihmisiä, palvelua ja maisemia, vaikka järvetkin olivat nyt vitivalkoisia.
”Kun tarjoat jotakin erikoista, se pitää kertoa. Silloin tarjoat muutakin kuin ruokaa.” Niclas Fjellström
Pari neuvoakin irtoaa: panostakaa norppiin ja puhukaa.
”Kun tarjoat jotakin erikoista, se pitää kertoa. Silloin tarjoat muutakin kuin ruokaa.”
Hänestä oli esimerkiksi hieno tilanne, kun kokki valmisti joukolle aterian vanhan saunan riihituvassa avotulella, ja porukka paistoi keskenään makkaroita. Sitten mentiin kisaamaan jäälle potkukelkoilla.
Fjellström kiittelee myös ”niitä pieniä kaloja”, joita oli eri annoksissa eri paikoissa.
”Muikkuja, savumuikkuja”, Aalto täsmentää.
Niihin liittyen Fjellström tekisi ilman muuta norpasta markkinointiveturin. Asia tuli mieleen, kun hän näki matkamuistonorppia Mikkelin kauppahallissa.
”Meilläkin on niitä Ruotsissa, mutta vain merellä. Täällä niitä on järvissäkin, ja vaikka laji on harvinainen, se kertoo toiminnan kestävyydestä. Esimerkiksi kalakeiton kala oli tosin kasvatettua, mutta paikallista Saimaalta.”
”Testaa ensin, mikä toimii lähialueen ihmisille. Jos he tykkäävät, muutkin tykkäävät.”
Ylipäätään pitäisi ajatella enemmän paikallisesti ja aloittaa läheltä, Fjellström sanoo.
”Testaa ensin, mikä toimii lähialueen ihmisille. Jos he tykkäävät, muutkin tykkäävät. Sitten voit etsiä asiakkaita Helsingistä ja ulkomailta.”
Malliksi käy Italian keittiö, joka on yksinkertainen ja käyttää paikallisia raaka-aineita.
”Teilläkin on tuoreita aineksia, käyttäkää niitä. Ja upeita ja suomalaisia paikkoja, kuten Kenkävero, Sahanlahti ja moni muu. Olkaa ylpeitä niistä!”
Mökkiläisillekin voi markkinoida paikallista tarjontaa, vaikka he kokkailisivat itsekseen.
Suomessa vieraillut joukkio kehittää käytännön keinoja kussakin maassa yritysten oman toiminnan ja yhteistyöhön kehittämiseen.
”Yritykset voivat suunnitella yhdessä myyntitapahtumia, maatilakierroksia ja eläviä ruokatapahtumia ja saada näin lisää asiakkaita. Myös verkkokauppaa ja yhteismyymälöitä mietitään”, Aalto kertoo.
Suomesta mukana on kymmenen yritystä Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan alueilta ja muita maita enemmän maatiloja ja maatilamatkailua. Virossa painottuvat viinitilat, Norjassa siideri- ja olutpanimot.
”Haasteet ja mahdollisuudet ovat joka puolella samanlaisia, mutta niihin vastaaminen vaihtelee. Hankkeen kautta pääsee näkemään muiden yritysten toimintaa ja saa vapaat kädet ottaa vaikutteita Saksasta tai Puolasta, ettei tarvitse vakoilla.”
Työ Suomessa jatkuu nyt keväällä yrittäjien tapaamisilla Lomalaitumen ja hankekumppani XAMK-ammattikorkeakoulun johdolla.
Yritykset voivat hyödyntää markkinoinnissaan D.O. Saimaa- ja Taste Saimaa -merkkejä sekä European regions of gastronomy -titteliä, joka Saimaalla on tänä vuonna.
- Osaston luetuimmat
