Hyvää Suomesta -merkillä varustettu liha, kala, muna ja maito sellaisenaan ja ainesosana on aina täysin suomalaista. Kuva: Juho Leskinen
”Okra on suomalaisen ruuan juhlaa”
Näyttelyssä kannattaa piipahtaa Ruokatieto ry:n osastolla kokeilemassa, miten selviää pakkausmerkintöjen viidakossa.Tilaajalle
Ruokatiedon osastolla Okrassa ahkeroi yhdistyksen toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi. Kuva: Carolina HusuOkra-maatalousnäyttely pidetään keskeisellä paikalla ajatellen kotimaista ruokaketjua. Ympärillä sijaitsee niin alkutuotantoa kuin teollisuutta.
Itse näyttely kerää Oripään lentokentälle hienon kokoelman yrityksiä ja yrittäjiä pelolta pöytään.
”Okra on suomalaisen ruuan juhlaa”, toteaa Ruokatieto ry:n toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi.
Hän kertoo pienestä pitäen kasvaneensa siihen, että maatalousnättelyt ovat osa kesää. Isä työskenteli maataloussektorilla konemyyjänä ja neuvojana, joten näyttelyitä tuli kierrettyä.
”Nuorena olen ollut monta kertaa Wärtsilän osastolla kahviemäntänä.”
Okrasta tekee Syväniemen mukaan ainutlaatuisen hyvä tunnelma, josta iso osa syntyy talkoohengestä.
”Ihailen, että pääsääntöisesti vapaaehtoisvoimin saadaan aikaan valtava tapahtuma, josta paikalliset ihmiset hyötyvät. Se, että raha menee omalle alueelle, on esimerkillistä toimintaa.”
Syväniemestä on hienoa sekin, että Okrassa ovat kaikki: koneet, käsityöt, eläimet, uusin tekniikka ja ruokayrityksiä.
”Näyttely on hieno kattaus siitä, mistä ja miten ruoka tänä päivänä tulee.”
”Parasta on ihmisten tapaaminen, että tapaa tuttuja vuosikymmenten varrelta. Okra kerää ympärilleen hyvin erilaisia ihmisiä.”
Nautitaan tunnelmasta itse kukin, Syväniemi kannustaa.
Hän toivoo, että lentokentällä astelevat viljelijät tuntevat ylpeyttä ja oman roolinsa merkityksen koko kansakunnan kannalta.
Juhlaan on syytä myös siksi, että Ruokatiedon hallinnoima kotimaisen ruuan alkuperämerkki Hyvää Suomesta täyttää tänä vuonna 30 vuotta.
Omaa tietämystään elintarvikkepakkausten merkinnöistä voi testata Ruokatiedon osastolla Okrassa perjantaina ja lauantaina. Tarjolla on alkuperämerkkivisa, jossa ideana on pakkausten perusteella päätellä, mistä tuote on peräisin, Syväniemi kertoo.
Merkit, jotka kertovat tuotteen olevan Suomessa valmistettu, pakattu tai pullotettu eivät takaa raaka-aineiden kotimaisuutta. Tämä tulee Syväniemen mukaan monelle tulee yllätyksenä.
Aito alkuperämerkki on Hyvää Suomesta. Puutarhapuolella vastaava on Kotimaiset Kasvikset ry:n hallinoima Sirkkalehtimerkki.
”Pakkausmerkinnät ovat haastavia”, Syväniemi sanoo.
”Merkkejä on jo nyt paljon mutta lisää on tulossa, koska erilaiset ilmasto-, vastuullisuus- ja ympäristöasiat saavat omia merkkejä ja logoja. Lisäksi ravitsemusmerkintöhin on tulossa uudistuksia.”
Miten kuluttaja sitten pärjää merkkiviidakossa?
”Tärkeinä on, että kulttaja on kiinnostunut siitä, mistä ruoka tulee.”
Hyvää Suomesta -merkkiä juhlitaan 4.9. suomalaisen ruuan päivänä. Kuva: Carolina HusuHyvää Suomesta -merkin tunnettuus on edelleen vahva. Ruokatieto selvittää asiaa säännöllisesti.
Tuoreimman kuluttajatutkimuksen mukaan 40 prosenttia vastaajista pystyy spontaanisti mainitsemaan merkin, kun kysytään esimerkkejä suomalaisuudesta kertovista merkeistä.
”90 prosenttia vastaajista tuntee merkin vähintään ulkonäöltä ja 80 prosenttia kertoo merkin vaikuttavan ainakin jonkin verran ostopäätöksiin.”
Miksi Hyvää Suomesta -merkin joutsenen siivet ovat kantaneet hyvin jo 30 vuotta?
”Merkin vahvuus on, että se luotiin yhteistyössä koko ruokaketjun kanssa hallinto mukaan lukien ja alusta asti ketjua on ollut merkin takana.”
Toinen merkittävä asia Syväniemen mukaan on selkeä kriteeristö, joka on jo pitkään pysynyt samana.
”Yritykset, jotka haluavat merkkiä käyttää, ovat sitoutuneet vahvasti kotimaiseen raaka-aineeseen ja haluavat siitä viestiä.”
Anni-Mari Syväniemi kotonaan laittamassa ruokaa sesongin tuotteista tietenkin. Kuva: Carolina HusuKolmantena Syväniemi mainitsee valvonnan. Hyvää Suomesta-merkkiä käyttävät yritykset auditoi säännöllisesti kolmas riippumaton osapuoli.
”Jokainen toimija ja jokaisen tuotteetn tiedot kotimaisuusasteineen on meidän rekisterissämme.”
Hyvää Suomesta -merkkiä juhlitaan 4.9. suomalaisen ruuan päivänä. Tulossa on ainakin näkyvä kampanja sosiaalisessa mediassa ja näkyvyyttä kaupoissa, Syväniemi kertoo.
Hyvää Suomesta -merkki
Liha, kala, muna ja maito sellaisenaan ja ainesosana aina 100 prosenttia suomalaista.
Jos elintarvikkeessa vain yhdenlaista raaka-ainetta, on se aina sataprosenttisesti suomalaista.
Monen ainesosan tuotteessa raaka-aineesta 75–100 prosenttia on suomalaista.
Lasketaan kiloista (kg). Lisättyä vettä ei lasketa.
Lopputuotteen valmistus ja pakkaaminen on aina kotimaista. Osuus lasketaan työn tekemisestä.
Riippumattomat tarkastajat tekevät valvontakäyntejä yrityksiin 3–4 vuoden välein, jolloin muun muassa todennetaan raaka-aineiden alkuperä. Lisäksi tuotteita seurataan jatkuvasti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
