• Kauppa ajaa kotimaisen ruuantuotannon alas

    Kun kuluttajille perustellaan ruuan hinnan kallistumista, selitykset ontuvat.
    Tilaajalle
    Ruoka|Maatalouspolitiikka
    17.2.202312:00
    Lukijalta
    Marko Suuronen

    Poikkeusolot ovat ajaneet suomalaisia ahdinkoon. Ruuan hinta on noussut muiden kulujen mukana, ja sen vuoksi kuluttajat ovat siirtyneet halvempiin ja matalakatteisiin elintarvikkeisiin. Tästä johtuen kauppa prässää teollisuutta ja maataloustuottajia painamalla ostohintoja alas. Samalla korkea hinta perustellaan kuluttajille yleisten kulujen nousuna.

    Kun kuluttajille perustellaan ruuan hinnan kallistumista, selitykset ontuvat.

    Viljan tuottajahinta oli viime keväänä noin 350–400 euroa tonnilta. Nyt se on 220–250 euroa tonnilta. Pudotus on ollut raju. Sama trendi on lihassa ja muissa maatalouden tuotteissa.

    Polttoöljy on laskenut, sähkön hinta leikkaantunut alas.

    PAM neuvottelee työntekijöiden palkoista ja korotus lienee 5–7 prosentin tasoa. Henkilöstökulu ei nouse suoraviivaisesti korotuksen verran, koska kolmannes työntekijöistä on kokoaikaisia. Näin ollen työvoimaa otetaan vain tarpeeseen.

    Kaupan toiminta tähtää halvempien ruokatuotteiden katteen parantamiseen, ja se tehdään käyttämällä määräävää markkina-asemaa teollisuuden ja tuottajien suuntaan ja luomalla kuvaa kuluttajille korkeista kustannuksista.

    Kaupan toiminta on erittäin vaarallista Suomen huoltovarmuudelle. Maatilat lopettavat tuotantoaan kiihtyvää tahtia. 2030-luvulle mentäessä Suomi tuo enemmän ruoka- ja maataloustuotteita ulkomailta halvemmalla, koska ulkomailla tuote on saatettu tehdä tai tuottaa orjatyötä vastaavalla tavalla, viljellä käyttäen enemmän kasvinsuojeluaineita ja lannoittaen tavalla, jota Suomessa ei sallita.

    Suomalaisesta ruuasta tehdään brändituote, jossa kuluttajalta nyhdetään korkeampi hinta ja kate lähiruokapropagandalla.

    Kun vaalit ovat tulossa, kysynkin kansanedustajaehdokkailta: miten parannatte elintarvikeviranomaisten toimivaltaa puuttua kaupan ja teollisuuden välisiin neuvotteluihin. Kannatatteko suurmarkettien korkeampaa kiinteistöveroa ja avaatteko lannoiterajoituksia Suomessa kilpailun lisäämiseksi? Ja lopuksi: miltä teistä tuntuu katsoa tyhjiä navetoita ja pajua kasvavaa peltoa?

    Marko Suuronen

    kuluttaja

    Orimattila

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kylmä uuni kelpaa kuivakakuille: Näillä nikseillä saat ne onnistumaan

    • 2

      Reseptit | Kuohkea pannukakku vie lapsuuteen: Näin valmistat mummolan parasta pannaria

    • 3

      Marjat ja sienet | Suppilovahveron voi sekoittaa myrkylliseen rustonupikkaan, mutta näin erotat ne toisistaan

    • 4

      Ruoka | Ota airfryer avuksi pipareiden ja joulutorttujen leivontaan: Juuri sopiva pienempään tarpeeseen

    • 5

      Ruoka | Kaksi helppoa tapaa säilöä suppilovahverot: Näin löydät sienet ja kokkaat niistä herkullista ruokaa

    • 6

      Ruoka | Kantarellien säilöntä kannattaa tehdä näin: 2 helppoa ja varmaa tapaa

    • 7

      Maailman parhaat uunijuurekset

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Maanomistajat ovat mahdollisuutena hiilensidonnassa, mutta eivät osapuolena keskustelussa

  • Saksasta alkaneet traktorimielenosoitukset ovat laajentuneet myös muihin maihin. Ranskan tiesuluilla on näkynyt lähinnä isoja traktoreita, mikä johtuu siitä, että pääosa protesteihin osallistuvista tuottajista edustaa ison tilakoon tuottajia. Maataloustuotannon vaikeudet ovat pahiten osuneet suurempiin tuottajiin. LEHTIKUVA / AFP

    Koneviesti | Miksi traktorit tulivat Ranskan teille? Näistä syistä maatalousyrittäjät ovat lähteneet barrikadeille Euroopassa

  • Ruokavirasto aloittaa tukien ja palkkioiden maksut joulukuussa, ja ensimmäisessä maksuerässä maksetaan noin 95 % näistä tuista. Kuvituskuva.

    Koneviesti | EU-viljelijätukien tukitasoja ja ehtoja vahvistettu hakuvuodelle 2023 – tukitasoihin pudotuksia