S-ryhmän uusi pääjohtaja Hannu Krook hakisi tehokkuutta maatilojen kokoa kasvattamalla – "Suomi on mukana kansainvälisessä kilpailussa ja silloin koko ruokaketjun täytyy olla kannattava"

Hannu Krook pyrkii valitsemaan omaan ruokakoriinsa kotimaisia tuotteita, kuten lähiperunaa. Kuvan S-market sijaitsee SOK:n pääkonttorin Ässäkeskuksen läheisyydessä. Kuva: Jaana Kankaanpää

Nurmijärveläisessa työläisperheessa kasvanut Hannu Krook on avainasemassa ruokaketjussa. SOK:n pääjohtajana hän luotsaa S-ryhmää, Suomen suurinta päivittäistavarakaupan toimijaa, jonka markkinaosuus lähentelee jo 50 prosenttia.

Ilmapiiri kaupan ja tuottajien välillä on ollut viime vuosina tulehtunut, koska viljelijöiden mielestä keskittynyt kauppa haukkaa liian ison siivun ruuantuotannon tulonjaosta.

Taavi Heikkilän tilalle vuoden alussa noussut Hannu Krook haluaa lisätä kaupan, elintarviketeollisuuden ja tuottajien vuoropuhelua.

"S-ryhmä ei ole tuottajia tai elintarviketeollisuutta vastaan, vaan he ovat partnereitamme. Suomi on mukana kansainvälisessä kilpailussa ja silloin koko ruokaketjun täytyy olla kannattava. Ei vain yhden tai kahden osan siitä."

SOK:n pääjohtaja painottaa suomalaisen maatalouden kilpailukykyä vapaassa markkinataloudessa, mutta samalla hän ymmärtää esimerkiksi kotimaisen lihantuotannon korkeita eettisiä vaatimuksia.

Krookin mukaan S-ryhmä, ProAgria ja tuottajat miettivät yhdessä keinoja, joilla suomalaiseen ruokaan saataisiin lisäarvoa, esimerkiksi ilmastoyrittäjyyden kautta.

"Haluan korostaa, että teemme yhdessä arvoketjusta kannattavan, kasvavan ja jalostusasteeltaan korkean. Pitkälle jalostetut ja uniikit ruokatuotteet ovat vientimarkkinoilla kovaa valuuttaa."

Ruuan tuottajahinnat ovat Suomessa EU:n halvimpia. SOK:n pääjohtaja lupaa perehtyä ongelmaan.

"Suomen tilakoot ovat aika paljon pienempiä verrattuna Ruotsiin ja Tanskaan. Pitää miettiä, onko tämä tehokkain tapa tuottaa ruokaa. Isojen tilojen kautta tulee volyymia ja viljelijät voisivat saada enemmän tuottoa", Krook sanoo.

50 prosentin markkinaosuus päivittäistavarakaupassa ei saa olla Krookin mielestä S-ryhmälle henkinen katto. Asiakkaat päättävät, kuinka isoksi osuuskauppa kasvaa, hän painottaa.

Missä kulkee raja, että viranomaisten tai poliitikkojen on puututtava kaupan rajuun keskittymiseen?

"Me olemme määräävässä markkina-asemassa, mutta sehän ei ole rikos, vaan se, jos käyttää asemaansa väärin. Onhan Suomessa paljon elintarvikealan yrityksiäkin, joilla on iso markkinaosuus. Eihän niitäkään vaadita pilkottavaksi."

Pystytkö lupaamaan, että S-ryhmän markkinaosuuden kasvu ei tapahdu maataloustuottajia kyykyttämällä?

"Asiakkaat valitsevat, missä he asioivat ja sitä kautta tulevat markkinaosuudet. Sillä ei ole mitään tekemistä tuottajien kanssa", Krook sanoo.

Hän huomauttaa, että noin 80 prosenttia S-ryhmän myymästä ruoasta on valmistettu Suomessa. Lisäksi ABC-asemien ravintoloissa lihan kotimaisuusaste on täydet 100 prosenttia.

"Uskon, että kotimainen kauppa on suomalaisen tuottajan paras kumppani. Kotimaiseen valikoimaan satsaaminen hyödyttää koko ketjua."

Hannu Krookin mukaan osuuskaupat perustettiin 1900-luvun alussa, jotta pystyttäisiin ostamaan isompia määriä ruokaa entistä halvemmalla. Perusperiaate ei ole muuttunut, vaikka on tullut uusia työkaluja, kuten sähköinen kilpailutus.

"Vastuumme asiakasomistajillemme on toimia mahdollisimman tehokkaasti ja pyrkiä hankkimaan tuotteita mahdollisimman hyvään hintaan, jotta voimme pitää ostokorin hinnan edullisena", Krook sanoo.

S-ryhmä haluaa kasvattaa jatkossa myyntivolyymejaan huomattavasti. Onko yhä ankarampi kilpailutus tähän ainoa tapa?

"Ei tietenkään. Volyymin kasvattamisessa olennaisinta on, että ketjukonseptimme ovat teräviä ja toimivia. Tällöin asiakasomistajat haluavat keskittää vielä nykyistä isomman osan ostoksistaan ketjuihimme."

Krook pitää kaupungistumista niin vahvana kansainvälisenä megatrendinä, että koronaviruspandemiakaan ei sitä kokonaan pysäytä. Kasvualueiden tarpeeksi tiheä kauppaverkosto varmistaa S-ryhmän markkinaosuuden kasvun.

"Urbanisoituminen otti ehkä jonkin verran takapakkia pandemiassa. Monipaikkatyön lisääntyminen ei silti hirveästi muuta meidän kauppapaikkasuunnitelmia, koska kyse ei ole niin isoista ihmisvirroista."

Runsas vuosi sitten S-ryhmä ilmoitti luopuvansa halpuuttaminen-sanan käytöstä markkinointinsa kärkenä. Hinnoista osuuskaupparyhmä aikoo silti pitää huolta ja kertoa edullisuudestaan myös asiakkaille.

"Vähävaraisten määrä nousee koko ajan Suomessa, ja nyt ajat ovat monelle vaikeat. Ruokakorin edullisuus on tosi tärkeä asia meidän omistajille eli kuluttajille."

Viime viikolla S-ryhmä ilmoitti aloittavansa ruuan halpuutuksen Virossa. Krook perustelee kampanjaa sillä, että S-ryhmä on Viron päivittäistavarakaupassa haastajan asemassa, noin 7 prosentin markkinaosuudella.

S-ryhmä maksaa hintojen laskun tehostamalla toimintaa Virossa, hän vakuuttaa. Halpuutuksessa on mukana myös joitakin suomalaisia tuotteita.

"Tuomme hinnat sille tasolle, että Prismalla olisi Viron edullisin hintakori. Mitä isommaksi kasvamme Virossa, sitä suurempi mahdollisuus kotimaisilla ruuantuottajilla on saada välillisesti vientituloja."

Ulkomaan valloituksessa S-ryhmä satsaa nyt Viroon ja Venäjään Prisma-brändillään. Pietarin valtavalla ruokamarkkinalla SOK on vielä pieni toimija, mutta Virossa SOK voi olla merkittävässä asemassa.

"Meidän pitäisi pystyä tuplaamaan Virossa nykyinen myynti, kun teemme asioita systemaattisesti."

S-ryhmän tavoitteena on olla hiilinegatiivinen jo vuonna 2025. Asiakasomistajat ovat voineet seurata S-mobiilissa oman ostoskorinsa hiilijalanjälkeä hiilijalanjälkilaskurilla syksystä 2019 lähtien.

"Kotimaisilla alkutuottajilla voisi olla tulevaisuudessa merkittävä rooli, jos pystyisimme ostamaan päästökompensaatioita kotimaasta. Päättäjiä on hoputettava, että saamme järjestelmän nopeasti pystyyn."

Suomalainen ruokaketju on poikkeuksellisen vahvasti kotimaisten toimijoiden käsissä. Tämä on Krookin mukaan kansainvälisessä vertailussa harvinaista ja koko ruokaketjun valtti.

"Se on tärkeää myös huoltovarmuuden ja kotimaisen ruuan arvostuksen näkökulmasta."

Lue myös:

Taavi Heikkilä: ”S-ryhmän kasvulla ei ole rajoja”

Ässän seurassa kehdosta hautaan eli S-temppu ja kuinka se tehtiin

• Kauppaneuvos Hannu Krook aloitti SOK:n pääjohtajana vuoden 2021 alussa. Siirtyi tehtävään Osuuskauppa Varuboden-Oslan toimitusjohtajan paikalta.
• Krook on syntynyt vuonna 1965 Tammisaaressa. Valmistui kauppatieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta 1992 pääaineenaan kansainvälinen markkinointi.
• Työskennellyt aiemmin toimitusjohtajana mm. Coca Cola juomat Oy:ssa, Oy Otto Brandt Ab:ssa ja Tiimarissa. Pitkä työkokemus myös teleoperaattorimaailmassa.
• Asuu Nurmijärvellä ja Helsingissä. Perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi aikuista lasta. Harrastaa jääkiekkoa, golfia, tennistä, kalastusta ja lukemista. Kokkausbraavuuri entrecôte-pihvi grillissä. Ruokavalinnoissaan suosii erityisesti kotimaista ruokaa.

S-ryhmä

• S-ryhmän muodostaa 19 itsenäistä alueosuuskauppaa ja niiden omistama Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK). Lisäksi S-ryhmään kuuluu kuusi paikallisosuuskauppaa.
• Osuuskauppojen omistama Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK toimii osuuskauppojen keskusliikkeenä ja tuottaa niille hankinta-, asiantuntija- ja tukipalveluita. SOK vastaa myös S-ryhmän strategisesta ohjauksesta ja eri ketjujen kehittämisestä.
• S-ryhmällä on Suomessa yli 1 800 toimipaikkaa. Se tarjoaa marketkaupan, tavaratalo- ja erikoisliikekaupan, liikennemyymälä- ja polttonestekaupan, matkailu- ja ravitsemiskaupan sekä rautakaupan palveluita. Lisäksi joidenkin osuuskauppojen alueelta löytyy autokaupan ja maatalouskaupan toimipaikkoja.
• Lähde: s-ryhmä.fi