Ravitsemusprofessori tyrmää puheet siitä, että hiilihydraatit lihottaisivat: "Suomessa ei ole koskaan syöty näin vähän hiilihydraatteja kuin nyt"

Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm pitää erikoisena, että vähähiilihydraattisen ruokavalion kannattajat nimeävät hiilihydraatit lihomisen syyksi.

"Se on mielenkiintoista, sillä Suomessa ei ole koskaan syöty näin vähän hiilihydraatteja kuin nyt."

Fogelholm muistuttaa, että viljassa on muitakin ravintoaineita kuin hiilihydraatteja. Täysjyvän uloimmassa kuorikerroksessa on esimerkiksi paljon rautaa, minkä vuoksi täysjyvävilja on vegaaneille tärkeä raudanlähde.

"Tosin tämä rauta ei imeydy kovin hyvin, mutta imeytymistä edistää runsas C-vitamiinin saanti."

Täysjyväviljan alkiossa on puolestaan runsaasti E-vitamiinia ja B-ryhmän vitamiineja ja ytimessä tärkkelystä ja proteiineja.

Kun tarkastellaan useita väestötutkimuksia, täysjyväviljan myönteiset vaikutukset pitkäaikaissairauksiin ovat eri ruoka-aineryhmistä johdonmukaisimmat. Liki 60 prosentissa tutkimuksista runsas täysjyväviljan käyttö vähentää pitkäaikaissairauksia. Vain viidessä prosentissa tulos on ollut päinvastainen.

Vielä ei tiedetä, mikä täysjyväviljassa aiheuttaa hyvät vaikutukset. Syy saattaa olla runsaassa kuidun saannissa.

Vaikka kuitu ei olekaan sama asia kuin täysjyvä, Fogelholm antaa helpon neuvon täysjyväviljatuotteen valintaan: Katso leipäpakkauksesta, paljonko leivässä on kuitua. Yli viisi prosenttia on hyvä nyrkkisääntö.

"Ruisleipä on aina hyvä, mutta leipäkulttuurimme on sekaleipäpainotteinen. Edes leivän nimestä ei voi päätellä, onko se täysjyväleipää."

Suomessa puhutaan vaaleasta leivästä, kun tarkoitetaan muuta kuin täysjyväleipää. Nimi johtaa helposti harhaan, sillä vaaleastakin viljasta, kuten kaurasta tai vehnästä, tehty leipä voi olla täysjyväistä.

Nestlén teettämän tutkimuksen mukaan osa suomalaisista ei tiedä, mistä saa täysjyvää. Esimerkiksi joka kymmenes luulee, että banaanista saa sitä, ja yhtä moni arvelee sitä olevan myös valkoisessa leivässä tai siemenissä.

Kuitua voi saada täysjyväviljavalmisteiden lisäksi kasviksista, hedelmistä, marjoista, siemenistä, pähkinöistä, palkokasveista ja lihankorvikkeista, kuten nyhkökaurasta tai Härkiksestä.

Suositeltava kuidun määrä naisille on 25 grammaa vuorokaudessa ja miehille 35 grammaa. Suomalaiset naiset saavat keskimäärin 22–24 grammaa ja miehet 22 grammaa.

Sydänliiton ravitsemusasiantuntija Anna Kara neuvoo syömään vähintään kuusi oman kourallisen kokoista annosta kasviksia päivässä ja kunnon aterioita, joille sisältyy myös täysjyväleipää.