Tänään moni ryystää vaalikahvit – suomalainen nauttii kahvia lähes kymmenen kiloa vuodessa

Suomalaiset ovat yhä vannoutunutta kahvikansaa. Viime vuonna paahdettua kahvia kulutettiin 9,9 kiloa henkeä kohden, mikä on kolme prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Asiasta tiedottaa Kahvi- ja paahtimoyhdistys.

Kulutusmäärä on hyvin vakiintunut, mutta kahvivaihtoehtoja on tarjolla yhä enemmän. Kahvihyllyjä värittävät erilaiset alkuperämaakahvit moninaisine makuvivahteineen, runsastunut paahtoastevalikoima sekä vastuulliseksi varmennetut kahvit.

Vaikka tummapaahtoisten kahvien osuus valikoimasta on arvioiden mukaan jo lähes 25 prosenttia, suomalaiset suosivat edelleen vaaleapaahtoista kahvia.

"Suodatinkahvi on yhä ylivoimaisesti suosituin kahvi Suomessa. Erilaiset kahvinvalmistustavat sekä uudentyyppiset mukaan otettavat ja kylmänä nautittavat kahvijuomat rikastuttavat kahvinkulutustapojamme ja tuovat siihen vaihtelua", kertoo Kahvi- ja paahtimoyhdistyksen asiamies, johtaja Marleena Tanhuanpää ETL:stä.

Kotimaisten paahtimoiden toimitukset kaupoille ja suurkeittiöille pysyivät lähes ennallaan edellisvuoteen verrattuna ollen 43,4 miljoonaa kiloa. Paahdetun kahvin kokonaistoimitukset tuonti mukaan luettuna kasvoivat kolmella prosentilla edellisvuodesta lähes 55 miljoonaan kiloon.

Paahdetun kahvin tuonti Suomeen kasvoi edellisvuodesta lähes 13 prosentilla reiluun 11 miljoonaan kiloon. Tuontimaista merkittävimmät olivat Alankomaat, Ruotsi ja Saksa.

Suomeen tuotiin pikakahvia noin 1,4 miljoonaa kiloa, melko tarkkaan saman verran kuin edellisvuonna. Kahvikapseleina kahvia kulutettiin Suomessa 0,2 miljoonaa kiloa.

Raakakahvia tuotiin Suomeen viime vuonna reilut 61 miljoonaa kiloa. Raakakahvista 80 prosenttia tuotiin Brasiliasta, Kolumbiasta ja Hondurasista.

Paahdetun kahvin vienti Suomesta väheni 15 prosenttia edellisvuodesta 7,6 miljoonaan kiloon. Vienti suuntautui lähinnä Baltian maihin.

Suomi ei varmuusvarastoi kahvia.