

”Ruokahan täällä on varmaan ihan kamalaa” -kommentteja kuulin – ja ihmettelin. Monella potilaalla on toki oma ruokavalio, mutta ainakin minulle, joka syön kaikkea, ruoka maistui erinomaisesti.
Aamiainen oli monipuolinen: leivän ja sen päällisten lisäksi mehua, jugurttia, mehukeittoa ja hyvin haudutettua puuroa, paitsi viikonloppuna, jolloin puuronkeittäjä oli vapaalla. Lisäksi kahvia tai teetä.
Lounaat ja päivälliset olivat maukkaita ja vaihtelevia. Kanapata oli maustettu itämaiseen tapaan ja höystetty kasviksilla, lohikeitossa ei oltu säästelty lohta, lihapullat tarjottiin täyteläisen kermakastikkeen kera ja lihamakaronilaatikko maistui kuin äidin tekemänä.
Pääruokien seurana oli aina kipollinen tuoresalaattia ja leipää. Aterian päätti jälkiruoka: kiisseliä, hedelmäsalaattia, marjarahkaa ja viikonloppuna voisilmäpulla ja marjatorttu.
Jos jotain olisin toivonut, niin parhaaseen marja-aikaan tuontihedelmäsalaattien sijaan olisi voinut olla kotimaisia marjoja ja pakastemaissin ja -paprikan tilalla kesän satoa, mutta tämä lienee kustannuskysymys.