Alkoholi olisi hyvä vientituote Suomelle, mutta näkyvyys on nolla – ”Asiakas kysyi, onko tuotetta oikeasti edes olemassa”

Kuopiolainen Lignell & Piispanen on valmistanut alkoholituotteita jo 170 vuoden ajan. Ulkomaankauppaa se on harjoittanut noin 160 vuotta. Yrityksen kehitysjohtajan, Harri Nylundin mukaan vienti on tislaamolle erittäin tärkeää varsinkin kiristyvässä markkinatilanteessa.

Lähes 19 vuotta Lignell & Piispasella työskennelleen Nylundin mukaan alkoholituotteet olisivat hyvä vientituote ulkomaille, mutta vienti on hankalaa, koska tuotteita ei pystytä markkinoimaan tehokkaasti. Suomalaisyritykset eivät saa alkoholilain mukaan markkinoida väkeviä alkoholijuomia netissä Euroopassa.

”Viennissä iso haaste on markkinointi. Tilanne on sikäli absurdi, että kansainväliset kilpailijat pystyvät markkinoinnillisesti tekemään käytännössä mitä vain, mutta meiltä on suurin osa tekemisestä kielletty”, Nylund toteaa.

”Minulle on käynyt niin, että neuvotteluvaiheessa ulkomainen asiakas on kysynyt suoraan, että onko meillä oikeasti tällaisia tuotteita edes olemassa, kun niitä ei ole löytynyt netistä. Tämä oli ennen viimeisintä lakimuutosta, mutta ei markkinointi vieläkään helppoa ole.”

Lignell & Piispasen kehitysjohtaja Harri Nylund. Kuva: Janiko Kemppi

Lignell & Piispanen on ollut mukana suomalaisen ruokaviennin Food from Finland -ohjelmassa, joka päättyy tänä vuonna. Ohjelma on ollut yritykselle tärkeä varsinkin tapahtumien, kuten messujen kannalta.

”Olemme hyödyntäneet ohjelmaa vahvimmin siinä, että olemme saaneet tutkimustietoa ja päässeet osallistumaan suoraan kansainvälisille messuille. Varsinkin messutoiminta on tärkeää suomalaisen ruokaviennin osalta. Tämä onkin meille suuri menetys, vaikka emme ole toimintaamme ohjelman varaan laskeneet”, Nylund kertoo.

Lignell & Piispasen tärkeimmät tuotteet ovat glögit ja vodkat. Ukrainan sodan myötä vodkatuotteiden kysyntä on Nylundin mukaan noussut räjähdysmäisesti.

”Tämä johtuu osittain siitä, että venäläiset tuotteet ovat tällä hetkellä pannassa”, Nylund toteaa.

Uusia markkinoita on myös auennut ja yritys on saanut Keski-Euroopassa entistä parempaa jalansijaa. Merkittävimmät ulkomarkkinat ovat saksankielisessä Euroopassa ja Baltian maissa.

Vodkan lisäksi myös muut tuotteet, kuten liköörit ovat alkaneet kiinnostaa Euroopassa. Lignell & Piispanen lanseerasi juuri uuden puolukkaliköörin, joka kulkee nimellä Lingoncello, joka taas viittaa nimensä puolesta italialaiseen, sitruunasta valmistettavaan limoncelloon. Tällaisille tuotteille on Nylundin mukaan kysyntää.

”Baarimikot, jotka ovat käyttäneet vuosia samoja ainesosia, innostuvat varmasti tällaisesta tuotteesta. Puolukkapohjaisen liköörin käyttäminen on heille jopa tajunnanräjäyttävää”, Nylund sanoo.

Lingoncellon valmistukseen käytetään suomalaisia puolukoita. Kuva: Janiko Kemppi

Korona-ajasta Lignell & Piispanen selviytyi hyvin. Käsidesin valmistaminen piti yrityksen pinnalla vaikeiden vuosien aikana. Kasvua on koronan jälkeen tullut vuositasolla yli 10 prosenttia, mutta haasteita aiheuttaa kannattavuus, kun ruoan ja juoman hinta nousee.

”Valmistuskustannusten nousu on näkynyt tuotteidemme hinnoissa ja tulee näkymään myös tulevaisuudessa. Suuri haaste on materiaalien ja raaka-aineiden saatavuus. Kustannuksia pitäisi saada raavittua jostain pois ja valitettavasti se kaatuu kuluttajien harteille, kun muuta vaihtoehtoa ei oikein ole. Kukaan ei pysty tätä kannattamattomana kuitenkaan tekemään. Hintojen nousu yleisestikin on huolestuttavan kova”, Nylund toteaa.

Nylund nostaa esille myös alkoholin monopolikysymyksen, joka on erittäin ajankohtainen vaalien alla. Nylundin mukaan kansanedustajille ja ehdokkaille ei ole kaikille selvää, mitä viinien tuominen ruokakauppaan tarkoittaisi esimerkiksi 15-prosenttisten liköörien osalta.

”Tästä tullaan käymään vielä varmasti paljon keskustelua, ja jos monopoli purkautuu, ei se tapahdu vuodessa tai kahdessa. Mitä itse alalla toimijana toivoisin, olisi markkinoinnin jonkinlainen vapauttaminen viennin osalta. Lisäksi toivoisin, ettei alkoholiveroa nostettaisi. Valtiontaloutta tulisi parantaa jollain muulla tavalla kuin alkoholiveron jatkuvalla nostamisella”, Nylund sanoo.