Tutkijoiden mielestä nykyisin rehuksi tai biodieselin raaka-aineeksi päätyvä kalanmaksa kannattaisi hyödyntää elintarvikkeena – sopisi sekä joukkoruokailuun että fine dining -annoksiin
Keittiömestarin mukaan kalanmaksasta voi tehdä maksaherkkuja aivan samoin kuin vaikkapa lintujen maksasta.
Kalanmaksan käyttökelpoisuuden ja maukkauden ovat tähän mennessä todenneet sekä kuluttajaraateihin osallistuneet maistelijat että ravintola-alan ammattilaiset. Kuva: Kari SalonenTutkijoiden mielestä nykyisin turkiseläinten rehuksi tai biodieselin raaka-aineeksi menevä viljellyn siian ja kirjolohen maksa soveltuu hyvin käytettäväksi niin joukkoruokailussa kuin ravintoloissa monin tavoin. He huomauttavat, että kalanmaksan käyttö elintarvikkeena on ympäristöystävällistä, ja lisäksi se voi lisätä kalanviljelyn tuottavuutta.
Kalanmaksan hyötykäyttömahdollisuuksia selvitettiin Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen Maksaa vaivan –hankkeessa.
Tutkijoiden mukaan kalanmaksan käyttö myös loisi uutta, terveellistä ruokakulttuuria.
Kirjolohen ja siian maksan ravitsemuksellinen sisältö osoittautui tutkijoiden tekemissä analyyseissä erinomaiseksi. Maksa nimittäin sisältää runsaasti proteiineja ja terveellisiä monityydyttymättömiä omega-3-rasvahappoja ja vähän tyydyttyneitä rasvoja.
Tutkijat nostavat esiin myös sen, että kalanmaksan rasvahappokoostumus on ihanteellinen suhteessa nykyisiin ravitsemussuosituksiin, eivätkä kasvatetun kalan maksan vierasainepitoisuudet vaaranna myöskään elintarviketurvallisuutta.
Kalanmaksan käyttökelpoisuuden ja maukkauden ovat tähän mennessä todenneet sekä kuluttajaraateihin osallistuneet maistelijat että ravintola-alan ammattilaiset. Esimerkiksi Keski-Suomen keittiömestareiden yhdistyksen syyskokouksessa kalanmaksa sai myönteisen vastaanoton.
”Esimerkiksi paistettuna tai terriiniksi valmistettuna maksat maistuvat erittäin hyviltä ja koen, että tuote on hienostuneen makuinen ja siitä saa pateita ja muita maksaherkkuja aivan samoin kuin vaikkapa lintujen maksasta”, jyväskyläläisen hotelli Alban keittiömestari Mari Moilanen arvioi tiedotteessa.
Kirjolohta ja siikaa viljellään Suomessa vuosittain noin 14 miljoonaa kiloa. Kirjolohen maksaa kertyy vuosittain yli 200 000 kiloa. Tällä hetkellä maksa päätyy muun teurastusjätteen mukana muun muassa turkistarhoille tai biodieselin raaka-aineeksi tai ikävimmässä tapauksessa jäävät kokonaan hyödyntämättä.
Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tutkija Tuula Väänänen huomauttaa, että kalanviljely on rehuhyötysuhteeltaan tehokkain tapa tuottaa eläinperäistä proteiinia.
"Käyttämällä kalasta mahdollisimman suuri osa ravinnoksi myös kalankasvatuksen ympäristövaikutukset ja hiilijalanjälki pienenevät”, hän lisää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat