Ravintolamyyntiin keskittyvä maatila joutui myymään osan pelloistaan: "Toivottavasti ravintolat autetaan kriisistä yli, jotta meillä olisi asiakkaita jatkossakin"
Ravintolamyyntiin keskittyneiden Wanhantuvan Ankkalan ja Peltolan Juustolan viimeinen vuosi on ollut vuoristorataa.
Mikael Oksasen esittelemät Wanhantuvan tuotteet tunnetaan monessa Suomen huippuravintolassa. ”Toivottavasti ravintolat saavat pitää ovensa auki matkailijoille kesällä.” Kuva: Markku PulkkinenAnkanlihan tuottaja Mikael Oksanen odottelee pääsiäisen alla suoramyyntiasiakkaita Salon Vaskiolla.
”Lähiseudun asukkaat ovat löytäneet tilakauppamme. Monet ovat poikenneet ensimmäistä kertaa. Se onkin ainoa ilonaihe viimeisen vuoden aikana”, Oksanen huokaa.
Mikael ja Tiina Oksanen myisivät tuotantonsa mieluiten Suomen huippuravintoloille kuten aikaisemminkin. Normaalivuonna ankanlihasta kertyy tilalle 120 000–160 000 euron liikevaihto, josta ravintolamyynnin osuus on 95 prosenttia. Viime vuonna liikevaihto jäi kolmannekseen normaalista.
”Pelastuksemme on, että pakastamme kaiken lihan, jolloin sen myyntiaika on 12 kuukautta. Emme olekaan vielä lähteneet rajoittamaan tuotantoa.”
Wanhantuvan Ankkalassa tepastelee 600 emo- ja 700 liha-ankkaa. Tällä hetkellä lihan myynti tapahtuu tilamyymälän lisäksi muutamien vähittäiskauppojen kautta.
Oksaset ovat hakeneet ely-keskukselta maaseudun yritysten väliaikaista koronatukea kahdella hakukerralla yhteensä 50 000 euroa. Ennen kesäkuun alkua he hakevat tukea vielä kolmannen kerran, jolloin tuen 80 000 euron maksimimäärä täyttyy.
Ulkopuolisen työntekijän huolimattomuudesta vuonna 2019 aiheutunut emoankkojen tuotantokatkos ja vuosi sitten alkanut ravintolasulku johtivat siihen, että Oksaset päättivät viime vuonna myydä osan pelloistaan ja maksaa lainojaan.
”Ankkapopulaatiotakin pitäisi uudistaa, jottei kasvu taantuisi, mutta nyt siihen ei ole varaa”, Mikael Oksanen pohtii.
”Toivottavasti ravintoloita saataisiin sentään kesäksi auki, sillä kotimaanmatkailu piristäisi kysyntää.”
Peltolan Juustolassa Suonenjoella viimeinen vuosi on myös ollut ala- ja ylämäkeä.
”Vuosi sitten myynti ravintoloihin loppui lähes kokonaan. Nyt tilanne on sama. Viime kesänä päästiin vilkastuneen matkailun ansiosta jo 70 prosenttiin normaalista myynnistä. Syksyllä tilaukset putosivat taas alle puoleen”, yrittäjä Matti Kärkkäinen kuvailee.
Ravintolamyynti on Peltolan Juustolan kulmakivi, sillä 95 prosenttia Peltolan kirnuvoista ja 70 prosenttia Peltolan Blue -sinihomejuustosta myydään ravintoloihin. Normaalikuukautena ravintolamyynnin liikevaihto on 40 000–50 000 euroa.
”Myynti vähittäiskaupoissa on toki hieman lisääntynyt. Kun kyseessä on hinnakas herkuttelutuote, ei vähittäiskauppamyynti kasva kovin nopeasti.”
Jouluna Peltolan Blue löysi tiensä moniin juhlapöytiin. Ruokakauppamyynti paikkasikin joulukuussa hyvin ravintolamyynnin vähenemistä.
”Joulu oli mahtava ja saimme paljon uusia ystäviä. Toivon, että pääsiäisenä olisi käynyt samoin. Pääsiäisen myyntiluvut eivät ole ihan vielä selvillä.”
Vuosi sitten Kärkkäinen pohti, hakisiko osakeyhtiölleen Business Finlandin kehittämisavustusta. Toisella hakukierroksella hän hakikin vajaat 50 000 euroa tuotekehitykseen.
”Uusien tuotteiden kehittäminen vie helposti kaksi vuotta, joten tulokset eivät näy vielä. Jotain uutta on kuitenkin tulossa”, Kärkkäinen lupaa.
Tänä vuonna yritykselle ei ainakaan toistaiseksi ole luvassa tukea valtiolta.
”Toivottavasti ravintolat sentään autetaan kriisistä yli, jotta meillä olisi asiakkaita jatkossakin.”
Tällä hetkellä juustolassa on työn vilskettä, sillä kesäkauden juustoja pannaan parhaillaan kypsymään.
”Kypsytämme sinihomejuustoja vähintään kahdeksan viikkoa ja uskon, että kesällä kysyntä taas jonkin verran piristyy.”
Tilan maidontuotantoon juuston ja voin vähentynyt menekki ei ole vaikuttanut, sillä normaalistikin iso osa maidosta menee Suonenjoen meijeriin jalostettavaksi.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat