Normaalivuonna satoja suomalaisia sairastuu ruoasta – tässä yleisimmät syyt

Suomessa havaitaan vuosittain kymmeniä elintarvikkeista tai juomavedestä johtuvia epidemioita. Niissä sairastuneiden yhteenlaskettu määrä vaihtelee yleensä viidensadan ja parin tuhannen välillä.

Tyypillisenä vuotena ruoasta tai vedestä havaitaan lähteneen 30–60 epidemiaa. Osa niistä on pieniä, vain muutaman henkilön sairastuttaneita tapauksia.

Viimeisimmän, vuosista 2020–2022 kootun raportin aikana havaittiin 135 elintarvikevälitteistä epidemiaa, joista tilastoitiin runsaat 2 500 sarastunutta. Heistä 86 joutui sairaalahoitoon ja 15 raportoitiin kuolleen.

Suuria piikkejä tulee silloin, kun laajassa jakelussa olevaa juomavettä pääsee saastumaan. Suomen suurimmassa vesiepidemiassa vuonna 2007 Nokialla jopa 8 000 ihmistä sairastui talousveden sekaan päässeen jäteveden seurauksena.

Yleisin elintarvikkeista johtuva sairastuminen on kuitenkin arkisempi.

Eniten elintarvikeperäisiä epidemioita Suomessa aiheuttavat norovirus, kampylobakteeri, salmonella ja listeria.

Sairaudet eroavat toisistaan jonkin verran. Noroviruksen lähde on useimmin toinen ihminen, kun taas kampylobakteeri ja salmonella ovat zoonoottisia eli eläimestä ihmiseen tarttuvia tauteja. Listeriaa esiintyy eläimissä, kasveissa ja suoraan maaperässä.

Taudit löytävät tiensä ruokaan useimmin saastuneen veden, eläinten ulosteen tai ruoan valmistusvaiheessa sattuneen ristikontaminaation seurauksena.

Etenkin norovirus leviää elintarvikkeisiin usein tautia sairastavan työntekijän kautta. Virusta sairastava levittää sitä suuria määriä, kun taas tartunnan saamiseen riittää hyvinkin pieni altistus. Valtaosa tartunnoista ei kuitenkaan välity elintarvikkeiden kautta, vaan suoraan ihmisestä toiseen.

Salmonella leviää ruokaan pääsiassa saastuneen raaka-aineen myötä. Yleisiä taudinlähteitä ovat huonosti kypsennetty liha, pastöroimaton maito ja tuontikasvikset.

Kampylobakteeri elää etenkin lintujen suolistossa ja voi tarttua siipikarjan huonosti kypsennetyn lihan välityksellä. Bakteeria voi löytyä myös pastöroimattomasta maidosta, johon se voi päätyä lypsyn yhteydessä.

Listeria päätyy elintarvikkeisiin yleisimmin saastuneesta ympäristöstä. Bakteeri kuolee pastöroinnissa ja kuumennettaessa, mutta voi päätyä jo kuumennettuun elintarvikkeeseen uudestaan esimerkiksi viipaloinnin yhteydessä.

Syöjän kannalta riskituotteita ovat pitkään tyhjiöpakkauksessa säilytettävät, sellaisenaan syötävät ruoat, kuten kylmäsavustetut tai graavisuolatut kalat, lihahyytelö tai leikkeleet.