
Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä kertoo kuuluvansa mantelimassan kannattajiin.
”Jos on todella tiukka paikka, suostun syömään laskiaispullan vadelmahillolla. Mansikkahillossa menee kuitenkin raja!”, Mäkelä sanoo painokkaasti.
”Hyi! Kyllä sen vadelmahillo pitää olla, mutta mansikkahillosta olen samaa mieltä”, ajattelen, enkä edes halua tuoda esiin sitä, miten laskiaispulla tulisi mielestäni oikeaoppisesti syödä.
Laskiaispulla jakaa mielipiteitä, mutta yksi asia on varma: ne kuuluvat nykyään todella vahvasti sesonkiruokaperinteeseemme. Laskiaispulla maistuu iästä huolimatta.
Laskiaispullan juuret ovat Saksassa, josta pulla kulkeutui 1600-luvulla Ruotsiin, jossa ensimmäiset pullat täytettiin mantelimassalla. Mantelimassapullat alkoivat yleistyä ja noin sata vuotta sitten väliin alettiin laittaa myös kermavaahtoa. Ruotsissa vanhan laskiaisperinteen vuoksi pulla onkin käytännössä aina mantelimassalla täytetty – lukuun ottamatta erilaisia kokeiluja, joita Suomessakin harrastetaan.
Toisella maailmansodalla on ollut Mäkelän mukaan vaikutusta Suomen pullaperinteeseen.
Raaka-aineita säännösteltiin vielä pitkään toisen maailmansodan jälkeen, mutta 1950-luvulla valkoinen jauho, voi ja sokeri löysivät tiensä suomalaiskotien perusvalikoimaan, mikä vankensi pullan ympärillä olevia perinteitä.
Suuriin ikäluokkiin kuuluvat muistelevat usein sitä, kuinka ihanaa oli tulla kotiin, kun äiti oli leiponut pullaa.
Suomessa pullan väliin alettiin laittaa aluksi hilloa, koska mantelit olivat vaikeasti saatavilla ja kalliita. Ainesten yleistyessä myös ruotsalaistyylinen mantelimassa alkoi yleistyä hillon rinnalla, ja Mäkelä toteaakin, että nykyään jokaisen kunnianarvoisen laskiaispullan valmistajan valikoimasta löytyy sekä hillo- että mantelimassaversiota, vaikka täyte kansaa jakaakin.
”Ihmiset tunnustautuvat jommankumman lajityypin rakastajiksi ja ovat harvoin sekakäyttäjiä. Tietysti pitää myös huomioida, että on olemassa myös paljon muitakin täytteitä, joita kokeillaan.”
Harva uusista täytteistä, kuten suklaalevitteestä, on kuitenkaan löytänyt tiensä suuremmassa mittakaavassa tuotettavien laskiaispullien väliin. Kahviloissa taas tarjolla voi olla mitä kekseliäämpiä versioita. Tänä vuonna pinnalla ovat olleet italialaiset Maritozzi-pullat, jotka muistuttavat suomalaista laskiaispullaa.
”Laskiaispullan tarina on mielenkiintoinen siitä, että se ei ole kadonnut mihinkään, vaan saanut uuden tyyppisiä muotoja. Täytteillä on alettu vähän leikkiä ja onhan laskiaispullasta nähty viime vuosina jättiversiotakin. Yksi suuri trendi ruoka- ja juomapuolella on nyt raikkaus, mitä on alkanut näkyä myös laskiaispullissa. Tämä voi olla merkki siitä, että ihmiset haluavat hieman keventää”, Mäkelä sanoo ja jatkaa:
”Laskiaispulla on mainio tuote siksi, että se on lähtökohdiltaan vähäelementtinen. Peruselementtejä voi muunnella taikina- tai täytetasolla. Kun mantelimassalla täytetty laskiaispulla oli joskus ylellinen tuote, ollaan nyt palaamassa takaisin ylellisyyteen käyttämällä massassa esimerkiksi pistaasipähkinää.”
Se, että laskiaispulla kehittyy ja siitä luodaan erilaisia muunnelmia, ei ole Mäkelän mukaan mitenkään huono asia, vaan päinvastoin.
”Pulla ei ole hävinnyt meiltä mihinkään. Muunnelmat eivät ole merkki siitä, että ihmiset olisivat jotenkin kyllästyneet perinteiseen laskiaispullaan, vaan siitä, että meillä on elävä suhde tähän ruokaan. Haluamme tuunata ja päivittää laskiaispullaa tehden siitä tämän ajan version. Siinä on ruokakulttuurin näkökulmasta tiettyä voimaa.”
Siihen, että laskiaispullia löytyisi kauppojen valikoimasta läpi vuoden, suhtautuu Mäkelä varovaisesti.
”Laskiaispulla on todella vahvasti sesonkituote. Ruokakulttuurin näkökulmasta tällainen on arvokasta, eikä kaikkea tarvitse olla koko ajan saatavilla. Laskiaispulla tuo kerran vuodessa varmasti paljon lämpimiä muistoja, jotka vievät esimerkiksi pulkkamäkeen. Se muistuttaa meitä suoraan itse laskiaisesta.”
”Monet leipomot pitävät yhä kunnia-asiana pitää valikoimassaan laskiaispullaa, vaikka he valmistaisivatkin hienoja leivoksia. Tämä pitää pullaperinnettä elossa. Lisäksi pienleipomoille laskiaispullasesonki on taloudellisesti todella tärkeä”, Mäkelä toteaa.