Osaatko oikean leikkuuotteen? Hyvällä veitsellä leikatessa tuntuu, kuin terä liikkuisi ajatuksen voimalla

On ilo leikata hyvin teroitetulla veitsellä. Sitä ei tarvitse pakottaa. Terä liikkuu vastustamattomasti omalla painollaan, lähes kuin ajatuksen voimalla.

Pehmeimmästäkin tomaatista saa hyvällä puukolla siistejä siivuja, eikä ole niin jänteistä lihanpalaa, että se ei antautuisi kunnon veitselle.

Kokkaan ahkerasti. Kotikeittiössä työpäiviä kertyy vuoden aikana lähes 365 kappaletta ja etätyöläisenä tuplavuorotkaan eivät ole harvinaisia.

Kun laittaa joka päivä yhdestä kahteen ateriaa, välineiden on oltava kunnossa. Muuten tekeminen alkaa risoa. Sormensakin saa helposti haavoille huonoilla veitsillä.

Huonossa terässä olevaa veistä täytyy usein pakottaa. Mitä enemmän voimaa leikkaamiseen käyttää, sitä kömpelömmäksi tekeminen muuttuu. Lipsahdus johtaa herkästi haaveriin.

Terävälläkin veitsellä saa sormensa haavoille, sehän on selvä.

Siksi on hyvä osata oikea leikkuuote: Veitsi otetaan vahvempaan käteen ja leikattavaan asiaan tartutaan sormien päillä. Kynnet ovat jotakuinkin linjassa veitsen kanssa. Leikatessa veitsi asetetaan vasten sormen rystypuolta.

Silloin sormi ei vahingossa luiskahda terän ja leikkuulaudan väliin.

Asento voi vaatia alkuun hieman tottumista. Harjoittelun kanssa turvallinen ote kuitenkin tulee selkärangasta. Näin säästyy pieniltä haavoilta sormenpäissä.

Veisten teroittamiseen on olemassa monenlaisia työkaluja.

Itse käytän pääasiassa teroituspuikkoa. Säännöllisellä teroittamisella puikko pitää veitsen hyvänä varsin pitkään.

Pyörivistä teroittimista minulla on vähemmän kokemusta, mutta käsittääkseni nekin pitävät veitsen hyvässä käyttöterässä.

Joskus pelkkä puikko ei riitä, silloin kaivan esiin hiomakiven.

Veistään teroittavan kannattaa ottaa huomioon valmistusmaa. Japanilaisten veitsien teroituskulma on eurooppalaisia pienempi.