Aarre: Tyrni on terveyspommi – päivittäinen annos tukee yleiskuntoa

Tyrni on kotoisin Himalajan vuoristoseudulta. Luonnonvaraisena tyrni viihtyy Siperiassa, Mongoliassa, Kiinassa ja Venäjällä, Alpeilla, Puolassa, Saksassa sekä pohjoismaiden tuulisilla rannikkoalueilla. Siitepölylöydösten perusteella tyrniä tiedetään esiintyneen jääkauden jälkeen kaikkialla Euroopassa, myös sisämaassa.

Valolle ahne tyrni kestää kuivuutta ja viihtyy suolaisen veden äärellä. Suomessa tyrni on luonnonvarainen Pohjanlahden rannikolla ja Ahvenanmaalla. Villiintyneenä se on levinnyt rannikkoa pitkin Tornioon asti.

Tyrni on aina ollut Pohjanlahden rannikon superruokaa. Kalastajat tarjoavat tyrnimarjasosetta kalan höysteenä.

Suomessa tyrnin viljely on aloitettu vasta 1980-luvulla. Uusia lajikkeita kehiteltäessä on haettu vähäpiikkisiä pensaita.

Tyrnin marjat kypsyvät vasta syys-lokakuussa. Silloin pensas helottaa appelsiininkeltaisena harmaantuvassa maisemassa. Täysin kypsästä marjasta voidaan puristaa mehua suoraan pulloon. Vaikka tyrnin rauhoitus on päättynyt, sato kerätään edelleen oksia varjellen.

Tyrnin marja on maultaan suuta kurovan hapan. Maku koostuu muun muassa omena-, viini-, etikka- ja kiinahaposta.

Tyrni on varsinainen C-vitamiinipommi. Jo muutama marja päivässä torjuu vaivihkaa kevätväsymyksen. Kypsymisen alussa marjojen C-vitamiinipitoisuus on korkeimmillaan. Marjassa on myös karoteeneja sekä tuntuvasti B- ja K-vitamiineja.

Tyrni sisältää muun muassa sinkkiä, mangaania, magnesiumia, natriumia ja kalsiumia. Marjan runsas hivenainepitoisuus vahvistaa luustoa, pitää yllä lihaskuntoa ja vahvistaa hermorakenteita. Flavonoidipitoisuudeltaan vain variksenmarja, puolukka ja aronia yltävät marjoista tyrniä ylemmäs.

Tyrnin käyttö päivittäin tukee yleiskuntoa. Toipilaan ruokavaliossa tyrnillä on kuningattaren osa. Tehokkainta on nauttia marjat tuoremehuina ja nektareina.

Lue Aarteen jutusta, miksi tyrniöljy on niin terveellistä ja mihin se auttaa. Katso myös Aarteen tyrnireseptit.