Tein pakastimessani ryhtiliikkeen ‒ nyt herkkuja on helppo löytää ja käyttää

Oikein käytettynä pakastin säästää paljon rahaa säilöessään sesonkien ylijäämän karun talven varalle. Väärin käytettynä se täyttyy epämääräisistä nyssäköistä.

Eripariset muovirasiat lainehtivat kuin pallomeri erityisesti arkkupakastimessa. Pahimmassa tapauksessa pohjalta löytyy fossiilisoituneita marjoja edelliseltä vuosikymmeneltä.

Nyt on paras hetki tehdä pakastimen ryhtiliike. Pakastimeen unohtuneet ruuat on parasta tutkia ja joko syödä tai heittää kelpaamattomat pois.

Vanhoista marjoista voi keittää mehua, hilloa tai soppaa. Kun kiisselin keittää vanhoista marjoista, voi siihen lisätä valmistuksen jälkeen tuoreempia. Silloin niiden c-vitamiinit eivät häviä kuumennuksessa.

Pakastin on syytä tyhjentää ja sulattaa, jos sinne on kertynyt jäätä ja huurretta. Samalla kannattaa miettiä, kuinka tilan saa jaettua niin, että mateen mäti löytyy blinihimon iskiessä.

Arkkupakastin kannattaa jakaa osiin esimerkiksi isoilla, läpinäkyvillä muovipusseilla. Niihin voi laittaa kaikki samaa sarjaa olevat pakasteet.

Syksyn tullessa arkkupakastimesta voi piirtää myös kartan, jonka teippaa sen kanteen. Silloin on helppo muistaa, että lakkarasiat löytyvät oikeasta alakulmasta vaikka kohmettunut kaivaja haluaisi jo antaa periksi.

Meillä on kaksi ovellista pakastinta, joista toisen olen pyhittänyt marjoille ja hedelmille. Niitä tulee käytettyä nyt paljon, sillä syömme joka aamu kaurapuuroa.

Päätös on helpottanut aamuja ja tehnyt ruokavaliosta terveellisemmän. Vauvallekaan ei tarvitse kokkailla eri ruokia. Ruokaisuutta puuroon voi lisätä pähkinöillä tai rahkalla.

Toiseen pakastimeen laitamme lihat, kalat, leivonnaiset, valmiit ruuat ja hävikkialesta pelastetut ruokaerät. Kaksi pakastinta käyttää enemmän sähköä kuin yksi, mutta väljyys takaa, että ruuat löytyvät ja ne tulevat käyttöön.

Paitsi pakastimet, myös pakastusvälineet kannattaa käydä läpi. Pyrin itse siihen, että rasiamme ovat samaa sarjaa ja pinoutuvat siksi pakkaseen tai jääkaappiin hyvin. Yksittäisiä rasioita kansineen olen laittanut Kierrätyskeskukseen. Sinkkukannet tai -rasiat on syytä laittaa roskiin.

Pakasteiden nimeämistä helpottaa, kun tussi ja teippi ovat keittiössä koko ajan käden ulottuvilla. Tarrapaperilla ruokiin saa tehtyä kauniita etikettejä.

Uudelleen suljettavat pussit ovat pakastuksessa erittäin näppäriä. Ne kannattaa jäädyttää tasaisella alustalla, jolloin pusseista tulee vähän tilaa vieviä levyjä.

Olen usein sulattanut pakasteita jääkaapissa. Marttaliitto neuvoo kuitenkin sulattamaan pakasteet mahdollisimman nopeasti huoneenlämmössä tai lämpimällä vedellä, jolloin niiden ravintoarvot eivät kärsi. Jääkaapissa pakasteiden alle kannattaa laittaa astia, sillä niistä tihkuu yleensä mehua tai vettä.

Osaa ruuista ei tarvitse sulattaa niiden käyttämiseksi. Hirven kypsennän yleensä liemessä suoraan pakastimesta. Jos muovia on vaikea irrottaa jäisen lihan päältä, voi palan huuhdella lämpimällä vedellä niin, että sen pinta sulaa.

Ruokatoimittaja Satu Koivisto vinkkaa blogissaan, että tuoretta inkivääriä kannattaa säilyttää pakastimessa ja raastaa ruokiin suoraan sieltä. Saman voi tehdä chileille.

Koivisto kerää myös pakkaseen liemipussiin esimerkiksi parmesaanin kantoja, viinien jämiä ja parsojen kantoja. Kun aineksia kertyy tarpeeksi, niistä valmistuu maukas liemi.