Etiketistä tuijottaa sammakko. Sen katse on niin intensiivinen, että ei olisi kovin suuri yllätys, vaikka se yllättäen päästäisi ilmoille kurnutuksen.
Mutta hetkinen, mitäs loikkijan yläpuolella lukee? Kurkku-sour. Siis ihanko oikeasti tämä olut on maustettu kurkulla?
"Koskaan ei ollut tullut vastaan kurkkuhapanolutta, joten soitin tutulle yrittäjälle, että nyt tarvitsen avomaankurkkua. Siitä tuli rapsakka, kesäinen juoma", Nilkko Brewing -yrityksen oluenpanija Iiro Heikkilä kertoo.
Mäntyharjun keskustan tuntumassa, vanhan kenkätehtaan uumenissa majailee pienpanimo. Huurteisia maustavat kurkut, mansikat ja hunajat haetaan lähituottajilta. Kun tuotanto oli vielä pienempää, raparperit napsittiin mummon pihamaan puskasta.
"Olen kysynyt lähialueen tuottajilta, mikä olisi sellaista kakkoslaatuista raaka-ainetta, joka ei mene kaupanhyllylle vaan pahimmillaan joudutaan heittämään pois. Me voimme niistä kehitellä jotain, että saataisiin hyötykäyttöön kaikki."
Nilkko Brewing perustettiin tammikuussa 2017 ja puoli vuotta myöhemmin yrityksellä oli valmistusluvat kunnossa.
Pienpanimon juuret sijaitsevat kuitenkin autotallissa, jossa Heikkilä ystävineen oli valmistanut olutta jo muutaman vuoden ajan ennen olutbisnekseen lähtemistä.
Heikkilä työskenteli kiinteistöhuoltoyrityksessä ennen yrittäjyyteen heittäytymistä.
"Mietin kyllä, että teen vielä jotain muuta elämässäni kuin lakaisen rappuja."
Vuonna 2013 Heikkilän elämä yllättäen mullistui. Heikkilä oli juuri putsaamassa hiekoitinta, kun hänen työtakkinsa hiha jäi jumiin koneen syövereihin.
"Pääsin suht nopeasti lanssilla Mikkeliin. Siellä olivat paikalla tarvittavat käsi- ja verisuonikirurgit, ja homma saatiin äkkiä niin sanotusti nippuun. Siinä oli tuuria matkassa."
Onnettomuuden vuoksi Heikkilän vasen käsi piti amputoida. Hän jäi vuoden mittaiselle sairauslomalle, jonka aikana hän mietti elämänsä suuntaa. Oli aika perustaa panimo.
"Jonkinlaisia riskejä on elämässä otettava, jos haluaa tehdä jotain isoa joskus."
Riski näyttää kannattavan, sillä vuoden alussa panimoon palkattiin ensimmäinen ulkopuolinen työntekijä ja nyt syksyllä toinen. Tähän asti Heikkilä on työskennellyt panimolla käytännössä yksin, vanhat kaverit ovat yrityksessä vain osakkaina.
"Työntekijöiden ansiosta omat tuntimääräni ovat tippuneet, enää ei välttämättä tarvitse tehdä joka päivä 16 tuntia. Nyt olen lähinnä tietokoneella ja puhelimessa, mutta käyn kyllä katselemassa ja maistelemassakin. Olen saanut uuden innon tähän hommaan, kun ei tarvitse olla väsyneenä tuotannon puolella."
Pienpanimoita on Suomessa tällä hetkellä hieman yli sata. Kaupoissa hyllymetrejä on rajallisesti, joten panimoyrittäjiltä vaaditaan sinnikkyyttä ja kekseliäisyyttä.
Heikkilän mukaan Nilkko Brewing on kiinnittänyt erityisen paljon huomiota etikettien ulkonäköön sekä yrityksen tarinaan.
Mäntyharjulaisen panimon nimi on peräisin Nilkko-kalliosta, jolla legendan mukaan jättiläinen istuskeli uitellen nilkkojaan vedessä. Panimon perustajat ovat viettäneet kallion läheisyydessä paljon aikaa.
Etiketteihin taiteiltiin puolestaan eläinten kuvia leikkisällä tyylillä.
"Luonto on lähellä meidän kaikkien sydämiä. Etiketteihin valittiin eläimiä, joita olemme nähneet Nilkon kallion lähellä."
Heikkilällä on suuria haaveita panimonsa suhteen. Nyt oluita myydään oman verkkokaupan ja myymälän lisäksi Helsingissä, Espoossa, Turussa, Lahdessa ja Tampereella, mutta tavoitteena olisi saada luotua valtakunnallinen jälleenmyyntiverkosto. Myös vienti kiinnostaisi.
Tänä vuonna Nilkko tuottaa 30 000 litraa olutta ja ensi vuonna tuo määrä olisi tarkoitus tuplata.
"Itselle on tärkeää, että olen saanut työllistettyä muitakin. Ehkä kymmenen vuoden päästä rakennamme kokonaan uuden panimon tähän samalle paikalle. On hienoa kun se mihin itse uskoo, toteutuu."