• Vuoden paras sesonki on käsillä – pikkusitrukset ovat täydellinen välipala ja jälkiruoka

    Pikkusitrukset aiheuttavat minussa jonkinlaisen hullaantumisen, kirjoittaa MT:n toimittaja Anniina Jokinen.
    Pikkusitrusten sesongin jälkeen ostoskori täyttyy greipeistä.
    Pikkusitrusten sesongin jälkeen ostoskori täyttyy greipeistä. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Ruoka|Ruoka
    19.10.202409:00
    Kolumni
    Anniina Jokinen

    Kesä ja alkusyksy ovat kotimaisten vihannesten ja hedelmien juhla-aikaa. Monelle se onkin vuoden suosikkisesonki, kun tarjolla on kotimaisia, edullisia ja herkullisia vihanneksia.

    Niin paljon kuin rakastankin suomalaisia marjoja, hedelmiä ja vihanneksia, on pakko myöntää, että juuri nyt on käsillä sesongeista paras: sitrushedelmien aika.

    Syksyllä alkava pikkusitrusten kausi aiheuttaa minussa jonkinlaisen hullaantumisen. Raahaan kotiin kilokaupalla satsumia, klementiinejä ja mandariineja joka viikko. Tammikuussa sitrushedelmien kulutus karkaa käsistä, kun veriappelsiinit saapuvat kauppoihin.

    Sitrushedelmät – niihin en kyllästy ikinä.

    Kotimaiset omenat muistuvat toki aina välillä mieleen, mutta tässä kohtaa niitä on saanut syödä yllin kyllin, vaikka ei ostaisi kaupasta yhtäkään. Sukulaisten ja ystävien pihapuut ja naapuruston saa ottaa -korit tarjoavat omppuja jatkuvalla syötöllä.

    Niitä on kuivattu, säilötty hilloiksi ja leivottu piirakoiksi. Ennen kaikkea niitä on syöty sellaisenaan ties kuinka monta kiloa.

    Mutta sitrushedelmät – niihin en kyllästy ikinä. Syys–lokakuussa joka aterian kylkeen kuuluu satsuma. Marraskuussa vuoron saavat klementiinit, tammikuussa veriappelsiinit ja keväämmällä greipit.

    Olen opettanut useammankin ystäväni syömään verigreippiä herkkuna. Greippi keskeltä halki, pinnalle ripaus sokeria ja sitten hedelmälohkot voi lusikoida suoraan suuhun.

    Appelsiinit jäävät yleensä kauppaan, sillä niiden kuoriminen ja syöminen on minusta liian vaivalloista. En voi sietää hedelmien pintaan jäävää karvasta valkoista höttöä. Mehuksi puristamalla sen ongelman voi onneksi välttää.

    En tiedä, voiko liiallisella sitrushedelmien syömisellä olla jotain haittoja. Tätäkin kolumnia kirjoittaessa söin kolme satsumaa. Eipä ainakaan keripukki iske.

    Kolumnin kirjoittaja on MT:n toimittaja.
    Lisää aiheesta
    • Syksyn taittuessa talveen kauppojen hedelmähyllyt alkavat täyttyä pikkusitruksista.

      Ruoka | Mandariini, klementiini vai satsuma – tiedätkö pikkusitrusten erot?

    • Tomaatti tuottaa runsaasti etyleeniä, jolle esimerkiksi kurkku on arka.

      Ruoka | Älä säilytä näitä hedelmiä ja vihanneksia vierekkäin – maku tai ulkonäkö voivat muuttua

    • Hedelmä, etenkin sitrus, on hyvä kumppani broilerille.

      Ruokaisa broileri-mandariinisalaatti

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kylmä uuni kelpaa kuivakakuille: Näillä nikseillä saat ne onnistumaan

    • 2

      Marjat ja sienet | Suppilovahveron voi sekoittaa myrkylliseen rustonupikkaan, mutta näin erotat ne toisistaan

    • 3

      Reseptit | Kuohkea pannukakku vie lapsuuteen: Näin valmistat mummolan parasta pannaria

    • 4

      Ruoka | Ota airfryer avuksi pipareiden ja joulutorttujen leivontaan: Juuri sopiva pienempään tarpeeseen

    • 5

      Ruoka | Kaksi helppoa tapaa säilöä suppilovahverot: Näin löydät sienet ja kokkaat niistä herkullista ruokaa

    • 6

      Ruoka | Kantarellien säilöntä kannattaa tehdä näin: 2 helppoa ja varmaa tapaa

    • 7

      Maailman parhaat uunijuurekset

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Ilmanvaihtolaitteistot ovat jokaisen osaston perällä. Ohjauskeskus on samassa tilassa jäähdytysyksikön kanssa. Yhdellä ohjauskeskuksella voidaan ohjata 20 koneistoa. Poistoluukut ovat yläkulmissa.

    Koneviesti | Saloniemen uuteen perunavarastoon mahtuu jopa neljä miljoonaa kiloa perunaa – varastotila on jaettu neljään osaan, joissa jokaisessa on oma ilmanvaihto

    Tilaajalle