Liha ja tuoreet hedelmät maistuvat suomalaiselle – rasvaton maito jää juomatta yhä useammalta
Luken ravintotaseen ennakkotiedoista selviää, että suomalainen söi viime vuonna maitotuotteita, lihaa, viljaa ja kasviksia suurin piirtein saman verran kuin aikaisemmin.
Tuoreiden hedelmien, kuten muidenkin elintarvikeryhmien, kulutusluvuissa on mukana tuotanto kotimainen käyttö ja kulutus. Tuotteiden alkuperää Luken ravintotaseessa ei huomioida. Kuva: Kari SalonenTuttuun tapaan siipikarjanlihan suosio jatkui ja oli veturina lihan kokonaiskulutuksen hienoiselle kasvulle. Kaiken kaikkiaan suomalainen söi viime vuonna 81 kiloa lihaa, selviää Luonnonvarakeskus Luken ravintotaseen ennakkotiedoista.
Tuoreet hedelmät rynnivät 60 kilon vuosikulutukseen. Hedelmäsäilykkeitä ja kuivattuja hedelmiä popsittiin seitsemän kilon edestä ja tuoreita vihanneksia arviolta 64 kiloa henkeä kohden sisältäen mahdollisen hävikin.
Rasvatonta maitoa juodaan entistä vähemmän, mistä johtuen maitotuotteiden kulutus väheni edelleen. Kaiken kaikkiaan suomalainen söi ja joi viime vuonna maitotuotteita 166 kiloa.
Suomalainen käyttää entistä enemmän kananmunia, 12 kiloa henkeä kohti.
Viljan kulutus ei juuri muuttunut. Vehnän osuus laski ja vastaavasti kauran ja riisin osuus kasvoi. Ruis pysytteli ennallaan. Yhteensä suomalainen käytti viljaa viime vuonna 80 kiloa.
Luken ravintotase on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta.
Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta kotimainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella.
Kotimainen käyttö jakautuu eri käyttötarkoituksiin: eläinrehuksi, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineiksi sekä ruuaksi
Esimerkiksi vihannesten kulutus on suuntaa antava, koska muun muassa varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa
Lue myös
Suomalaiset syövät entistä enemmän lihaa, hedelmiä ja kananmunia
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat