
Suomi on elintarvikeviljan osalta käytännössä omavarainen maa, mutta silti tänne virtaa ulkomaisia leipomotuotteita. Niistä jopa viidennes on tuontitavaraa.
”Etenkin päivittäistavarakauppojen omat paistopisteet käyttävät yhä enemmän ulkomailta tuotuja leipomotuotteita”, kertoo asiantuntija Katri Popov Vilja-alan yhteistyöryhmästä (VYR).
Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen on kehityksestä harmissaan, sillä kotimaastakin olisi saatavilla esipaistettuja leipiä ja leivonnaisia. Ilmeisesti hinta kuitenkin ratkaisee.
”Usein ulkomaiset tuotteet ovat suolaisempia ja vähemmän kuitupitoisia kuin suomalaiset tuotteet.”
MTK:n vilja-asiamies Max Schulman kertoo, että Suomeen tuodaan satunnaisesti joitain erityislaatuisia viljaeriä ja durum-vehnää sitä tarvitsevalle teollisuudelle.
Ruista joudutaan tuomaan pieniä määriä silloin, kun oma sato tai sen laatu ei kata kysyntää. Tänä vuonna tuonti jää vähäiseksi.
Suomi on vahva viljamaa, sillä meiltä riittää runsaasti viljaa myös vientiin. Suurin osa tuotetusta viljasta tosin menee rehuksi.
Ihmisten suihin sadosta uppoaa tänä vuonna arviolta 435 miljoonaa kiloa. Se tekee noin 75–80 kiloa vuodessa henkeä kohden. Määrä on pysynyt suhteellisen tasaisena erilaisista ruokavaliobuumeista huolimatta.
Schulmanin mukaan viljan jalostusasteen nostamiseksi paiskitaan töitä. Muun muassa kauramyllyjen kapasiteettia on lisätty ja uusia nyhtökauran tapaisia erikoistuotteita pulpahtelee markkinoille.