• Kirja-arvio: Ei myrskyä maitolasissa, vaan selvää asiaa

    Maito – superjuomasta kiistakapulaksi kirja on kiihkoton katsaus maidontuotannon ja -juonnin vaiheisiin Suomessa.
    Tiina Sarja: Superjuomasta kiistakapulaksi, 269 s. Docendo.
    Tiina Sarja: Superjuomasta kiistakapulaksi, 269 s. Docendo. Kuva: Docendo
    Ruoka|Ruoka
    8.5.202221:00
    Riitta Mustonen

    Maito, Superjuomasta kiistakapulaksi -kirja on ulkoasuaan myöten rauhallisen asiallinen katsaus siihen, miten maitoon on Suomessa suhtauduttu. Kirjassa viehättää paitsi sen kiihkottomuus, myös henkilökohtainen, pohdiskeleva ote.

    Kirjoittaja Tiina Sarja on tekniikan tohtori, mutta myös tiedeviestinnän maisteri, mikä todella näkyy kirjassa. Teksti on sujuvaa ja helposti ymmärrettävää. Kirjoittaja lähtee liikkeelle omista kokemuksistaan mummolan navetassa ja lopettaa luvussa Kippis ja kulaus pohdintaan, kannattaako maitoa enää juoda.

    Siinä välissä Sarja käy läpi maidontuotannon ja -kulutuksen vaiheet sodanjälkeisestä Suomesta tähän päivään, aina koronakriisiin saakka. Ilmastonmuutos, turvepellot, luonnon monimuotoisuus, hiilensidonta, lehmien röyhtäilemä metaani – näitä ja monia muita haasteita Sarja käy läpi: mikä ongelma on ja mitä sen ratkaisemiseksi on yritetty tehdä.

    Sarja ei tyydy vain teoreettisiin katsauksiin, vaan käy itse esimerkiksi parsinavetassa ja luomutilalla tutustumassa eläinten oloihin. Hän kuvailee seikkaperäisesti, miten eläimiä hoidetaan ja vaikuttuu tuottajien osaamisesta.

    Kirjan teon myötä Sarjan arvostus maidontuottajia kohtaan kasvoi. Hänen mielestään Suomi voisi olla osa ilmastoratkaisua, koska Suomessa maidontuotanon hiilijalanjälki on maailman alhaisimpia ja maidonjano maailmalla kasvaa. Suomesta kannattaisi siis viedä hiilineutraaleja maitotuotteita.

    Itsensä Sarja määrittelee ympäristön tilasta välittäväksi sekasyöjäksi. Loppuluvussa hän tulee siihen tulokseen, että Suomen kannattaisi kasvattaa omavaraisuuttaan ja siihen tulisi luoda kannustimia.

    Sarja huomauttaa myös, että vaikka maidonjuonti Suomessa vähenee, niin juustojen kulutus kasvaa ja erityisesti tuontijuustojen. ”Olemme siis ulkoistaneet juuston ympäristövaikutukset muualle. Tarvitseeko puolta syömästämme juustosta todella rahdata ulkomailta?” Sarja kysyykin, voisivatko kotimaiset artesaanijuustot nousta trendiksi kuten pienpanimo-oluet.

    Artikkelin aiheet
    kirja-arvio
    maito
    ympäristö
    ruokakulttuuri
    ilmastonmuutos
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kylmä uuni kelpaa kuivakakuille: Näillä nikseillä saat ne onnistumaan

    • 2

      Marjat ja sienet | Suppilovahveron voi sekoittaa myrkylliseen rustonupikkaan, mutta näin erotat ne toisistaan

    • 3

      Reseptit | Kuohkea pannukakku vie lapsuuteen: Näin valmistat mummolan parasta pannaria

    • 4

      Ruoka | Ota airfryer avuksi pipareiden ja joulutorttujen leivontaan: Juuri sopiva pienempään tarpeeseen

    • 5

      Ruoka | Kaksi helppoa tapaa säilöä suppilovahverot: Näin löydät sienet ja kokkaat niistä herkullista ruokaa

    • 6

      Ruoka | Kantarellien säilöntä kannattaa tehdä näin: 2 helppoa ja varmaa tapaa

    • 7

      Maailman parhaat uunijuurekset

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Ilmanvaihtolaitteistot ovat jokaisen osaston perällä. Ohjauskeskus on samassa tilassa jäähdytysyksikön kanssa. Yhdellä ohjauskeskuksella voidaan ohjata 20 koneistoa. Poistoluukut ovat yläkulmissa.

    Koneviesti | Saloniemen uuteen perunavarastoon mahtuu jopa neljä miljoonaa kiloa perunaa – varastotila on jaettu neljään osaan, joissa jokaisessa on oma ilmanvaihto

    Tilaajalle