Suomalaiset vaativat hillolta kunnon makua, kertoo valmistaja – hillomaailman kolmen kärki on vuodesta toiseen sama

Mikä sopii valmisruuan kylkeen, aamupuuroon, pannukakun päälle ja makeannälässä suoraan purkista syötäväksi? Tietenkin hillo.

Suomalaisten mielestä hillon pitää maistua oikealta marjalta tai hedelmältä, kertoo Marjajaloste Meritalon kehityspäällikkö Anni Heijari.

”Perinteiset ja tunnistettavat maut pitävät pintansa vuodesta toiseen.”

Yritys pitää majaansa Salon Ylönkylässä, ja sen valikoimiin kuuluu hillojen ja hyytelöiden lisäksi esimerkiksi glögejä. Tuotteissa käytetyt marjat ja hedelmät ovat kotimaisia.

Meritalon hillovalikoimasta suosituimpia ovat vuodesta toiseen mansikka-, puolukka-, omena- ja mustaherukkahillot. Heijarin mukaan hillo maistuu lähes kaikille suomalaisille ikään katsomatta.

”Aiemmin juuri omilleen muuttaneet parikymppiset eivät kauheasti hilloa ostaneet, mutta nyt kiinnostus on lisääntynyt heidänkin keskuudessaan”, Heijari kuvailee.

Heijari arvelee, että vaikka koronavuosista alkaa olla jo aikaa, pandemia jätti jälkensä suomalaisten ruokapöytiin. Hän on nimittäin huomannut, että tuotteiden kotimaisuutta on alettu tällä vuosikymmenellä arvostaa vielä aiempaakin enemmän.

”Myös yhteisiä hetkiä perheen ja läheisten kanssa osataan ehkä arvostaa enemmän kuin ennen. Ja kun asiaa alkaa miettiä, hillo kuuluu aika moneen yhteiseen hetkeen”, Heijari lisää.

Hän antaa esimerkkejä: koko perhe saattaa syödä aamupalaksi kaurapuuroa hillosilmällä, lettupino ja purkillinen hilloa katoaa kaikenikäisten suihin ja onhan hillo myös helppo kakuntäyte. Ja esimerkiksi puolukkahillo sopii monen valmisruuan, kuten maksalaatikon tai pinaattilettujen, kylkeen.

Heijari kuvailee, että hillot ovat ympärivuotisia arkituotteita, kun taas pihlajanmarja-, mustaherukka- ja karpalohyytelöiden ykkössesonki alkaa syksyllä ja päättyy loppuvuoden juhliin. Hyytelöitä ostetaan myös pääsiäisen aikaan.

Marja- ja hedelmäsäilykkeillä on Suomessa pitkä historia, sillä kasvukausi on meillä lyhyt, ja säilöminen oli aikana ennen jääkaappeja ainoa tapa saada kesän maut talteen. Heijari uskoo, että hillo maistuu suomalaisille myös tulevaisuudessa.

”On aika uskomatonta, että täällä pohjoisessa kasvaa kaikenlaisia vitamiinipommeja. Ei meille tarvitse tuoda kaukomailta raaka-ainetta.”

Heijari kuvailee, että marjajalostajan näkökulmasta ajankohtaisin asia on viljellyn mansikan tilanne. Hänen mukaansa tunneleissa kasvatetut mansikat soveltuvat hillottavaksi huonommin kuin avomaalla kasvaneet yksilöt. Luonnonmarjojen kohdalla kyse on puolestaan erityisesti siitä, että marjat saadaan poimittua.

Hän nostaa esille vielä yhden asian, joka on suomalaisille niin itsestään selvä, ettei sitä välttämättä tule edes ajatelleeksi. Suomalainen hanavesi on nimittäin erittäin puhdasta, ja vettä tarvitaan kaikessa ruuantuotannossa ja elintarviketeollisuudessa. Ei siis ole yhdentekevää, millaisella vedellä ruokaa käsitellään.

”Suomalaisen veden kohdalla ei tarvitse pelätä taudinaiheuttajia tai sivumakuja”, Heijari muistuttaa.