Kustannuskriisi iski myös kasvihuonevihanneksiin − euro kurkkukilolta ei kata kustannuksia

Energian ja lannoitteiden hinnan nousu on osunut myös kasvihuoneyrityksiin, muistuttaa Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas. ”Siksi nyt on erityisen tärkeä suosia kotimaisia kasvihuonevihanneksia, että tuotanto jatkuisi Suomessa.”

Kankaan mukaan tänä kesänä on turha odottaa yhtä halpoja hintoja kurkulla ja tomaatilla kuin aikaisempina kesinä. ”Jos on totuttu euron kurkkukiloon, niin sillä hinnalla ei kateta kustannuksia.”

Kangas luettelee useita syitä valita suomalainen tuote. Kasvihuonetuotannon hiilijalanjälki on pudonnut yli 50 prosenttia vuosien 2014 ja 2017 välisenä aikana Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskelmien mukaan. Syynä on se, että kasvihuoneissa fossiilisia polttoaineita on korvattu uusiutuvalla kotimaisella puupohjaisella energialla ja sähköllä.

Luke on laskenut myös vesijalanjälkeä ja todennut, että yhden kotimaisen kurkku- ja tomaattikilon tuottamisen vesijalanjälki on 20−35 litraa vettä, kun se Espanjassa on peräti 91-kertainen eli lähes 3 165 litraa tomaattikiloa kohti.

”Kun tietää, että Välimeren alueen vesivarannot eivät kestä loputtomasti, on tärkeää, että meillä on omaa tuomaa tuotantoa”, Kangas huomauttaa.

Vihannesten pakkaamisessa tuottajat ovat vähentäneet muovin käyttöä. Salaatteja ja yrttejä viljellään paperipoteissa ja biohajoavissa ruukuissa, ja kurkun muovikalvoa on ohennettu liki puolet kymmenessä vuodessa. Silti muovia tarvitaan tuotteiden säilyttämiseksi, sillä esimerkiksi kurkkuhävikin lisääntyminen kuormittaa ympäristöä enemmän kuin muovin valmistus.

Kangas muistuttaa myös, että suomalaiset kasvihuonevihannekset ovat lähiruokaa, sillä kasvihuoneyrityksiä on ympäri maata. Parhaimmillaan tuotteet ovat kaupassa samana päivänä kun ne on poimittu, kun esimerkiksi Espanjasta tomaatit tulevat rekalla Hollannin kautta Suomeen.

Kasvihuoneet käyttävät kasvualustana pääosin turvetta. Kankaan mukaan 90 prosenttia yrityksistä on ilmoittanut, etteivät ne jatka viljelyä, jos ne eivät saa kasvuturvetta.

”Kasvuturve on suomalainen keksintö, jota alettiin kehittää 1950-luvulla. Se on viljelyominaisuuksiltaan erinomainen kotimainen raaka-aine, jonka ympäristövaikutukset eivät ole huonommat kuin vaihtoehtoisilla kivivillalla ja kookoskuidulla. Kivivilla valmistetaan maakaasulla ja kookoskuitu kuluttaa vesivaroja.”

Kasvuturvetta korvaavia raaka-aineita etsitään parhaillaan esimerkiksi puukuidusta tai sammalkuidusta.

Lue myös:

Suomalainen syö vuodessa 12 kiloa tomaatteja – suosikki sai nyt nimikkovuoden

Sitra haluaa lopettaa turpeenkäytön – Kauppapuutarhaliitto: Jos kasvuturve ajetaan alas, katastrofi käsillä

Kauppapuutarhaliitto ja Luke etsivät vaihtoehtoja kasvuturpeelle