Valmisruokanäytteistä 14 prosentin sisältö ei vastannutkaan tuoteselostetta – suolan määrä monissa elintarvikkeissa ilmoitettuakin korkeampi
Suolan määrää elintarvikkeissa pitää edelleen vähentää, kertoo Ruokavirasto.
Yhteensä 170 pakatusta elintarvikkeesta analysoitiin suolan määrä ja lisäksi 62 näytteestä myös muut pakkauksessa ilmoitettavat ravintoarvot. Kuva: Carolina HusuSuomen markkinoilla on tarjolla voimakassuolaisia pakattuja elintarvikkeita yllättävän paljon. Ruokaviraston hankkeen mukaan suolan määrää esimerkiksi sekaleipien ja valmisruokien valmistuksessa tulisi vähentää.
Ruokavirasto selvitti suolan saannin kannalta merkittävien elintarvikkeiden ravintoarvotietoja, merkintöjen säännöstenmukaisuutta ja oikeellisuutta.
Kaikkiaan tarkastettiin 217 pakattua ja 100 pakkaamatonta elintarviketta.
Ravintoarvomerkinnät suolaa lukuun ottamatta oli tarkastusten perusteella laadittu pääosin oikein. Pakkausmerkinnät eivät vastanneet tuotteen koostumusta 11 prosentissa tarkastetuista elintarvikkeista.
Esimerkiksi resepti ja ainesosaluettelo eivät aina vastanneet toisiaan. Elintarvikkeen nimi oli virheellinen tai se puuttui kokonaan.
”Kunnissa elintarvikkeiden ravintosisältövalvonta on ollut oikeansuuntaista, mutta resepti- ja pakkausmerkintävalvontaa on tarpeellista jatkossa tehostaa”, arvelee tiedotteessa ylitarkastaja Tuulikki Lehto.
Ruokaviraston laboratorion analysoimista tuotteista 12 prosenttia poikkesi pakkausmerkinnöissä ilmoitetuista ravintoarvoista suolapitoisuuden osalta.
Ruokaleipänäytteistä 11 prosenttia, makkara- ja leikkelenäytteistä 10 prosenttia ja valmisruokanäytteistä 14 prosenttia eivät vastanneet pakkausmerkintöjä.
Noin joka viides tuote Ruokaviraston laboratorion tutkimista tuotteista oli voimakassuolainen.
”Ruisleivät ja makkarat olivat pääsääntöisesti normaalisuolaisia, kun taas sekaleivistä oli jopa puolet voimakassuolaisia”, kertoo tutkija Janne Järvinen.
Suolan saantisuositus aikuisilla on enintään 5 grammaa vuorokaudessa. Valtaosa suomalaisista aikuisista saa ruuasta liikaa suolaa.
Jos suolapitoisuus ylittää lainsäädännössä asetetut raja-arvot ja elintarvike on suolan saannin kannalta merkittävä, se tulee merkitä voimakassuolaiseksi.
Hankkeen osana elintarvikealan toimijoilta kysyttiin voimakassuolaisuusmerkinnän vaikutusta tuotekehitykseen. Tulos osoitti, että joka toisen tuotteen kohdalla sillä oli merkitystä. ”On syytä pohtia, onko väestön suolan saannin kannalta tarvetta laskea elintarvikkeiden voimakassuolaisuuden raja-arvoa”, ehdottaa Lehto.
Valmisruokien rasvojen ja tyydyttyneiden rasvahappojen merkinnöistä lähes viidennes ja hiilihydraattien merkinnöistä lähes 40 prosenttia oli virheellisiä.
Ruokavirasto toteutti valtakunnallisen suolan ja ravintoarvon valvontahankkeen yhdessä kuntien, aluehallintovirastojen ja Tullin elintarvikevalvontaviranomaisten kanssa.
Lue lisää:
Hellan kulmalla: Sitä on ihan kaikessa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
