Kotimaista kouluruokaa vaatinut ruotsalaisäiti palkittiin
Ruotsalainen maidontuottaja Anette Gustawson nousi ykköseksi, kun maatalouslehti Land Lantbruk listasi Ruotsin tärkeimmät maa- ja metsätalousvaikuttajat vuodelta 2013. Muun muassa maatalousministeri Eskil Erlandsson jäi kauas Gustawsonin taakse.
Teboil Tähtihovi liikenneasema. Lounaslinjalla lihapullia. Kuva: Kari Salonen39-vuotias Gustawson hermostui siihen, että hänen lapsilleen tarjottiin koulussa tuontilihaa.
”Tarjolla oleva liha on tuotettu sellaisin menetelmin, että jos me toimisimme samoin, meistä ilmoitettaisiin poliisille”, hän sanoo.
Yksi esimerkki on sikojen häntien katkonta. Porsaiden hännät typistetään lähes kaikissa EU-maissa, vaikka leikkaamisen kieltävä direktiivi on ollut voimassa toistakymmentä vuotta. Suomi ja Ruotsi ovat niitä harvoja maita, joissa häntien leikkaaminen on kielletty.
Gustawson vaati, että hänen lapsilleen taataan koulussa eettinen erikoisruokavalio: lihan pitää olla tuotettu ruotsalaisten hyvinvointivaatimusten mukaan.
Vaatimus meni läpi, vaikkakaan ei helposti. ”Ensin minulle sanottiin, että jos teidän lapsille taataan ruotsalaista ruokaa, seuraavaksi koulun norjalaisoppilaat vaativat norjalaista ruokaa.”
Gustawson korosti, ettei hänen vaatimuksessaan ole kyse lihan alkuperästä vaan sen tuotantotavan eettisyydestä – ruuan ei tarvitse olla ruotsalaista, kunhan se on tuotettu yhtä tiukoin ehdoin.
Perheen Norrtäljen Drottningdalin koulua käyvät pojat saivat lopulta luvan syödä eri ruokaa kuin koulukaverinsa.
Gustawsonin tavoitteena oli herättää keskustelua. Siinä hän onnistui yli odotustensa.
”Meidän lapsemme hakevat oman ruokansa koulun keittiöstä. Kaverit kysyvät, mitä saitte. ’Ruotsin eläinsuojelusäädösten mukaan tuotettua lihaa’, lapset vastaavat. Koulukaverit haluavat sitä myös ja kertovat asiasta vanhemmilleen, ja niin ajatus leviää.”
Gustawsonin idea ei jäänyt vain oman koulun vaikutuspiiriin vaan lähti leviämään. Siitä kiinnostuivat monet tiedotusvälineet, ja pian palautetta alkoi tulla vanhemmilta ympäri maata.
Perustettiin Facebookryhmä "Svensk mat i skolan åt våra barn". Siellä vanhemmat jakavat toisilleen vinkkejä, miten kuntien ruokapolitiikkaa pystyttäisiin muuttamaan.
Gustawson toteaa, että kuntapäättäjien ruokatietämys on valitettavan heikko. ”Jos he olisivat perillä asioista, meidän ei edes tarvitsisi keskustella kotimaisen ruuan paremmuudesta”, hän toteaa Land Lantbruk -lehden haastatteluissa.
Hän nostaa esille muun muassa Ruotsin niukan antibioottien käytön, luonnon monimuotoisuuteen tähtäävät tuet sekä eläinten tiukat hyvinvointivaatimukset.
”Ja lisäksi maatalous työllistää. Paikallisten yrittäjien suosiminen säilyttää yritykset ja työpaikat kotiseudulla.”
Gustawson toivoo, että eettistä ruokaa vaatisi Ruotsin kouluissa lopulta niin moni, ettei sen rinnalla enää kannattaisi tarjota tuontiliha-annoksia. Hänen lopullinen tavoitteensa on, että kaikkien julkisten hankintojen perusehtona olisi ruotsalaisten läinsuojelusäädösten noudattaminen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat