Sambialainen 1 200 hehtaarin kahvitilan isäntä kertoo, miksi suomalaisten suosikkijuoman hinta ampaisi korkeuksiin

Tropiikin kuuma aurinko porottaa kahvipensaisiin kohtisuoraan taivaankannelta. Ollaan Balmoral Farmilla, päiväntasaajan eteläpuolella, Sambian Lusakan liepeillä. Tilan nuori isäntä Ben Zukas ajelee moottoripyörällä tilusten vieritse menevää tietä. Täällä ei hevillä tule naapurin raja-aita vastaan, sillä farmilla on yhteensä 1 200 hehtaaria maata, joista viljeltyä pinta-alaa on 400 hehtaaria.

Zukaksen tilalla on satsattu monipuoliseen tuotantoon hajauttamalla riskejä. Maatilalla viljellään soijaa, vehnää, maissia, vihanneksia ja kahvia. Lisäksi pelloilla laiduntaa 500 lehmää ja 250 lammasta.

Ben Zukas pitää kahvinviljelyä kannattavana, vaikka energia ja tuotantokustannukset ovat nousseet Ukrainan sodan seurauksena.

”Kemikaalien ja lannoitteiden hinnat ovat nousseet 30 prosenttia vuodessa ja sähkönhinta on noussut 250 prosenttia”, Zukas sanoo.

Tämä on yksi syy, miksi Suomessa asiakkaat ovat taivastelleet juuri kahvin hintaa marketin hyllyjen välissä. Suomessa kahvin hinta nousi tänä vuonna peräti 40 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Suurin syy hinnannousuun on kuitenkin ollut Brasilian heikko kahvisato. Viime keväänä korjattuun heikkoon satoon vaikuttivat kuivuus ja halla.

Nyt kahvin hinta on ollut laskusuunnassa, mihin on vaikuttanut suurimman kahvintuottajamaan Brasilian hyvät satoennusteet.

Sambia on kahvintuottajana maailmanlaajuisesti pieni tekijä verrattuna Itä-Afrikan perinteisiin kahvintuottajamaihin, kuten Keniaan, Ugandaan ja Etiopiaan.

Balmoralin 1 200 hehtaarin farmilla Sambiassa ei naapurin raja-aita tule heti vastaan, kun tilan isäntä Ben Zukas kaasuttaa moottoripyörällä paikasta toiseen. Kuva: Heikki Syrjäniemi

Balmoralin farmilla on 50 hehtaaria kahvinviljelypinta-alaa. Hiekka -ja savipitoinen maa 1 300 metrin korkeudessa tarjoaa hyvät olosuhteet kahvinviljelyyn. Tämän vuoden sato oli laadultaan hyvä, sillä viileä kausi jatkui pidempään. Hidas kypsyminen parantaa puolestaan kahvinmarjan makua ja laatua.

Ben Zukas on ratkaissut rikkakasviongelman laiduntamalla lampaita kahvipuiden väleissä. Lampaat syövät rikkakasvit ja samalla lannoittavat kasvualustaa. Jostain syystä lampaille eivät maistu kahvipuiden lehdet ja marjat.

Lannoitteena käytetään myös kahvinmarjojen käsittelyssä syntyvää kompostoitunutta kuoriainesta.

Kahvipuut voivat kasvaa 6–9 metrisiksi. Viljelmillä ne näyttävät 1,5-metrisiltä pensailta. Kahvipuut leikataan poiminnan helpottamiseksi.

Balmoralin Farmilla on poimintasesongin aikana 150 poimijaa. Punaiset kypsät marjat poimitaan päivittäin tilalla tapahtuvaa käsittelyä varten.

Kahvinviljelyn suurin haaste Sambiassa on vesi, vaikka näillä ylänköalueilla sataa sadekauden aikana jopa 1 500 millimetriä vuodessa. Monilla kahvitiloilla padotaan sadekauden aikana vettä ja käytetään sitten kuivan kauden aikana.

Balmoralin kahvitilalla vesi tulee omasta porakaivosta. Kuivana kautena keinokastelujärjestelmät ovat käytössä huhtikuusta marraskuuhun.

Kasteluveden tarvetta on pyritty vähentämään istuttamalla varjostuspuita kahviviljelmän sekaan. Näin aurinko ei pääse jatkuvasti paahtamaan kahviviljelmää ja veden haihtuminen on vähäisempää. Lisäksi kahvipuiden juurille on levitelty puiden lehtiä, joiden avulla saadaan sidottua paremmin kosteutta.

Sambian ja koko Afrikan perusongelmana on metsien hävittäminen, sillä puun ja hiilen poltto ruoanvalmistuksessa on edelleen hyvin yleistä. Puiden kaatamisen seurauksena maa ei sido enää vettä ja vettä joudutaan poraamaan entistä syvemmältä.

Sambian vesiongelma näkyy myös energiantuotannossa. Afrikan suurimman tekojärven, Kariban, vedenpinta on nimittäin laskenut niin alas, ettei vettä riitä kunnolla järven yhteydessä olevan voimalan turbiineihin.

Sambian energiaministeriö on kehottikin kansalaisia varautumaan pitkiin sähkökatkoihin viime joulukuun puolivälistä eteenpäin. Kariban vesivoimala tuottaa 75 prosenttia Sambian sähköstä.

Balmoralin Farmilla sähkökatkoihin on varauduttu omalla, sähköä tuottavalla aggregaatilla, sillä sähkökatkot Sambiassa ovat olleet pikemminkin sääntö kuin poikkeus.