Miksi Suomessa ei ole maaseutupubeja? Sekin selviää uudessa Makuasioita-näyttelyssä

Muistatko vielä pannunalusen, jossa lukee "Äidin keittiö on kodin sydän"? Sellainen on Hotelli- ja ravintolamuseon seinällä kertomassa siitä, että sotien jälkeen keittiö oli äidin valtakunta ja työpaikka. Keittokirjojen kansia koristivat naisten kuvat, ja keittiökalusteet oli mitoitettu naisille.

"Näin tilat ovat muokanneet sitä, kuka kokkaa ja mitä syödään", toteaa Makuasioita-näyttelyn tuottaja museojohtaja Anni Pelkonen. Uudistunut museo viettää näyttelyn merkeissä 50-vuotisjuhlavuottaan ja avautuu nyt perjantaina pitkän kiinniolon jälkeen.

Näyttely vie kävijän paikkoihin, missä ruoka- ja juomakulttuuria rakennetaan. Se alkaa leirinuotiolta ja tuo esiin sen, että olemme metsästäjä-keräilijöiden perillisiä. Ravinto on saatu luonnosta, ja luonto oli aiemmin elinkeino, kun se nyt on harrastus.

Esillä on Alkon pääjohtajan Heikki Kosken viinakortti 1960-luvulta. Kuva: Jaana Kankaanpää

Näyttelyyn pystytetty entisajan alkoholiliike panee ajattelemaan, miten yhteiskunta on vaikuttanut juomakulttuuriin. Alko perustettiin vuonna 1932, mutta vasta vuoden 1969 jälkeen alkoholimyymälöitä sai perustaa maaseudulle. Sama sääntö koski ravintoloita.

"Ravintoloita on Suomessa pidetty ennen kaikkea anniskelupaikkoina, ja koska maalaisten ja työväestön alkoholinkäyttöä haluttiin kontrolloida, maaseudulle ei myöskään saanut perustaa anniskeluravintoloita", Pelkonen huomauttaa. "Niinpä meille ei ole syntynyt sellaista maaseuturavintolakulttuuria kuin vaikka Britanniassa."

Julkiset ruokapalvelut, kuten kouluruokailu, ovat vaikuttaneet vahvasti siihen, mitä suomalaiset syövät. Kuva: Jaana Kankaanpää

Makuasioita-näyttelyyn on koottu monenlaista hauskaa ja ainakin ikääntyneille tuttua esineistöä. Hotelli Seurahuoneen portieerin lakki muistuttaa, että Suomessa naiset eivät päässeet ravintolaan ilman miesseuraa 1960-luvun lopulle saakka. Portieeri esti sisäänpääsyn.

Alkoholiliike oli myös määritellyt ravintolat 1970-luvulle asti kolmeen eri tasoluokkaan, jotka vaikuttivat myös asiakkailta vaadittuun pukeutumiseen. Ensimmäisen luokan ravintoloissa miehillä piti olla puvun takki ja solmio, naisilla hame ja sukkahousut.

Veljekset Jussi ja Kalle Pärssinen Helsingin rakennus ja asennus Oy:stä viimeistelivät ennen avaamista nimiplanssien kiinnityksiä näyttelyn kahvila-osaan. Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomalaiseen ruokakulttuuriin ovat vaikuttaneet voimakkaasti julkiset ruokapalvelut. Maksuton kouluruokailu alkoi vuonna 1948 ja koulun ruokalistat eri vuosikymmeniltä kertovat, mitä kulloinkin on syöty.

Museokierroksella on hyvä kulkea kaikki aistit avoinna, sillä osassa näyttelyä on mukana haju. Leirinuotiolla voi aistia mäntymetsän tuoksua ja hampurilaisravintolassa saattaa yllättää nälkä, kun nenään leijailevat hampurilaisten aromit.

Lue myös:

"Kulttuurinälkäiset nyt liikkeelle!" Perjantaina avautuva Hotelli- ja ravintolamuseo odottaa ryntäystä Makuasioita-näyttelyyn

”Oispa kaljaa” -näyttely esittelee oluen kulttuurihistoriaa

• Avautui 8.10.21 ja on esillä toistaiseksi.
• Hotelli- ja ravintolamuseossa, Helsingin Kaapelitehtaalla, Tallberginkatu 1.
• Pääsymaksu 10 euroa/opiskelijat, työttömät ja eläkeläiset 5 euroa ja alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.