Kuva: Heta-Linnea Kovanen
"On häpeällistä, jos julkisissa ruokapalveluissa käytetään tuontitavaraa", Anni-Mari Syväniemi lataa
"On turha hakea pottua tai broileria muualta muka säästämismielessä!", sanoo Anni-Mari Syväniemi.
"Vain tarkistamalla pakkauksesta joutsenlipun tai Ruokaa Suomesta -merkin voi tietää, että myös raaka-aine on suomalaista", opastaa Anni-Mari Syväniemi. Jos merkki puuttuu, raaka-aine saattaa olla tuotu muualta, vaikka tuote olisi valmistettu Suomessa. Kuva: Carolina HusuKunnille pitäisi saada selvä viesti, että jos haluaa saada veroeuron kiertämään täällä, niin julkisiin ruokapalveluihin kannattaa valita suomalaista.
"On ihan turha hakea pottua, maitoa tai broileria muualta mukamas säästämismielessä", puuskahtaa Ruokatieto Yhdistyksen toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi.
Jos kunnat perustelevat kilpailutusten tulosta hinnalla, niin Syväniemi kehottaa laskemaan, mistä rahavirrat kuntiin oikein tulevat.
"Kun kuntatalous on niin kamalan tiukalla, halutaan säästää, ja ruuasta säästäminen on mukamas helppo keino."
Syväniemi arvelee, että tuontiruuan valinnan syynä on usein se, ettei osata kilpailuttaa eikä ymmärretä asian tärkeyttä.
"Oppaita kilpailuttamiseen on kyllä tehty. Kun kriteereiksi laitetaan vastuullisuus ja kestävä kehitys, kriteerit täyttävä toiminta on Suomessa ylitse muiden."
Toinen tsemppaamisen paikka on alkuperän ilmoittaminen ravintoloissa. Keväästä 2019 tarjoilupaikoissa lihan alkuperämaa on pitänyt ilmoittaa kirjallisesti, esimerkiksi ruokalistassa tai taulussa. Toki muidenkin raaka-aineiden alkuperästä saa ja on toivottavaa kertoa.
Syväniemi on huomannut monen ravintolan terhentäytyneen niin, ettei asiakkaan tarvitse alkuperää enää erikseen kysellä, mutta useat lounaspaikat jättävät alkuperän kertomatta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat