Vahvempien alkoholijuomien tulo ruokakauppaan viivästymässä hallituksen aikataulusta – uusi tavoite kesäkuussa

Nykyistä vahvemmat alkoholijuomat saapuvat ruokakauppoihin mutkan kautta, mutta vain hieman myöhässä hallituksen toivomasta aikataulusta. Näin ainakin hallituspuolueissa uskotaan. Laki voisi nykyisen arvion mukaan olla voimassa mahdollisesti kesäkuun alussa, mutta viimeistään juhannuksena.

Käsittely mutkistunee, koska eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan enemmistö todennäköisesti vastustaa esitystä. Hallituspuolue kristillisdemokraattien Päivi Räsänen on kertonut aikovansa äänestää sitä vastaan opposition rinnalla. Tämä ei tullut yllätyksenä, sillä kristillisdemokraatit saivat jo Säätytalon hallitusneuvotteluissa luvan äänestää hallituksen lakiesitystä vastaan.

Helsingin Sanomat kertoi Räsäsen aikeista ja valiokunnan koko opposition vastustuksesta viime viikolla. Räsänen voisi halutessaan antaa valiokuntaäänestyksessä paikkansa jollekin hallituspuolueen varaedustajalle, mutta tätä ei pidetä todennäköisenä.

Aivan selvää ei tiettävästi ole ollut, koskiko kristillisdemokraattien vapautus hallituspuolueiden ryhmäkurista myös valiokuntaäänestyksiä.

Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Peter Östmanin mukaan kristillisdemokraattien tulkinta on ollut hallitusneuvotteluista lähtien, että heillä on oikeus näin tehdä.

”Säätytalon keskusteluissa ei noussut erikseen esille, miten toimitaan valiokunnissa. Eduskuntatyö tehdään sekä valiokunnissa että suuressa salissa”, Östman sanoo.

Hän toteaa että kristillisdemokraateilla on asiassa omantunnon vapaus niin kuin yleensäkin vastaavissa kysymyksissä eduskunnassa.

Hallituspuolueiden enemmistö riittää ilman kristillisdemokraattejakin viemään lain läpi suuressa salissa. Hallitus saanee esitykselleen jonkin verran tukea myös oppositiosta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta saa tällä viikolla kuultavakseen sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vastineen ja päättää sitten jatkosta. Mietinnön käsittely voi olla aikaisintaan ensi viikon lopulla tai sitä seuraavalla viikolla.

Vaikka valiokunta ei mietinnössään puoltaisi hallituksen esitystä, se voidaan silti hyväksyä suuressa salissa vastalausemenettelyn kautta. Se tarkoittaa, että ensimmäisessä käsittelyssä täysistunnossa joku hallituspuolueen edustaja tekee vastaesityksen hallituksen esityksen hyväksymisestä. Jos vastaesitys saa riittävästi kannatusta, se käy suuren valiokunnan käsittelyssä kääntymässä ensimmäisen ja toisen käsittelyn välissä.

Vastaava menettely tarvittiin vuonna 2017, kun Juha Sipilän (kesk.) hallitus nosti vähittäistavarakaupoissa myytävän alkoholin rajan 5,5 prosenttiin. Tuolloinkin sosiaali- ja terveysvaliokunta kannatti rajan pitämistä ennallaan 4,7 prosentissa. Ensimmäisessä äänestyksessä korkeampi prosenttiraja voitti niukasti luvuin 98–94.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne sanoo osanneensa odottaa, että sosiaali- ja terveysvaliokunta vastustaa esitystä nytkin.

”Meillä ainakin veikattiin etukäteen kristillisdemokraattien toimivan niin, että tämä tulee tosiasiallisesti pyörähtämään suuren valiokunnan kautta. Lisäksi kaikista puolueista sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tyypillisesti istuu ihmisiä, jotka painottavat kansanterveydellistä näkökulmaa. Rundi viivästyttää voimaantuloa jonkin verran.”

Harjanne on itse alkoholin myynnin vapauttamisen kannalla, mutta vihreiden ryhmässä on erilaisiakin näkemyksiä asiasta. Ryhmäkuria ei vihreillä Harjanteen mukaan ole.

Vihreiden puoluekokous on linjannut puolueen tavoitteeksi, että viinien myynti ruokakaupoissa sallittaisiin. Harjanne huomauttaa, että 8-prosenttisten alkoholijuomien tulo ruokakauppaan tarkoittaa, että myös mietoja viinejä tulee kauppoihin uutena tuotekategoriana.

Myös keskustan eduskuntaryhmässä kannat jakautuvat puolesta ja vastaan, mutta näillä näkymin enemmistö on vastaan. Keskustan eduskuntaryhmässä on sovittu, että asiassa on vapaat kädet äänestää.

Nyt käsittelyssä oleva alkoholilain muutos sallisi enintään kahdeksan prosentin vahvuisten käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien myymisen ruokakaupoissa.

Keskustassa ja vihreissä on kansanedustajia, joita ihmetyttää esityksen rajaus vain käymisteitse tehtyyn alkoholiin.

Myös Euroopan komissio on huomauttanut asiasta ja todennut, ettei valmistustavan rajoittamiselle ole riittävästi perusteita. Lakimuutoksesta on valmisteltu esitys, jossa valmistustavan rajoitus olisi poistettu, mutta se ei saanut kristillisdemokraateilta kuittausta. Muutos olisi pieni ja sinänsä helppo toteuttaa, mutta se ei tällä hetkellä ole pöydällä, STT:lle kerrotaan.

Kristillisdemokraatteja huolestuttaa eniten, että seuraavaksi ruokakauppoihin tulevat 15-prosenttiset viinit ja sen jälkeen lopulta vahvatkin alkoholijuomat, kun Alkon monopoli murtuu.