Jatka pikkuleipiä porkkanalla

Kuva: Jaana Kankaanpää

Kuva: Jaana Kankaanpää

Kuva: Jaana Kankaanpää

Näitä pikkuleipiä on jatkettu porkkanalla. Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomessa elettiin sotavuosia 1940-luvun puoliväliin, ja senkin jälkeen oli pulaa monista tuotteista. Ruokaa säännösteltiin ostokorttien avulla. Koko kansa oli jaettu sukupuolen, iän ja ammatin mukaan ryhmiin, ja jokaiselle ryhmälle oli laskettu tietty kulutusmäärä.

Elintarvikkeista ensimmäiseksi kortille menivät kahvi ja sokeri lokakuussa 1939. Vuonna 1940 säännöstelyvauhti kiihtyi ja säännöstelyn alaiseksi menivät vilja, voi, maitotuotteet ja liha. Viimeisenä kortille menivät peruna ja tupakka vuonna 1942.

Kansan ruokavalio muuttui sodan aikana. Leipäviljan kulutus pieneni noin neljänneksen, kun taas perunan kulutus kolminkertaistui. Maitoa, sokeria, voita ja lihaa oli niukasti saatavilla, joten niitä korvattiin ja jatkettiin. Sokeria esimerkiksi korvattiin sakariinilla, siirappia keitettiin perunoista ja voita jatkettiin juureksilla.

Omavaraistalouden merkitys kasvoi. Kaupunkilaiset perustivat palstaviljelmiä ja hankkivat kotieläimiä. Taloussian sai kaupungin luvalla hommata kerrostaloasuntoon. Sitä saatettiin pitää keittiössä tai kylpyhuoneessa. Kaniinitkin olivat varteen otettava vaihtoehto, sillä ne kasvoivat nopeasti ja niistä sai komean turkin.

Pula elintarvikkeista ei lyönyt maaseudulle yhtä kovaa kuin kaupunkeihin. Maaseudulla heikoiten tulivat toimeen ihmiset, joilla ei ollut omaa karjaa tai peltoa. Köyhimmät ihmiset söivät lähinnä juureksia ja viljaa, eikä lihaa juuri heidän ruokapöydässä nähty.