Nuoret uskovat lähiruoan merkityksen kasvuun

Keräsimme kahdessa hankkeessa tietoa nuorten aikuisten näkemyksistä lähiruoasta ja sen tulevaisuudesta. Tulosten perusteella nuoret kokevat, että lähellä tuotettu ruoka on tuoretta, laadukasta ja ekologista. Sen ei kuitenkaan koeta olevan erityisesti nuorille kohdennettua tai houkuttelevampaa kuin muut ruokatuotteet.

Tärkeimmäksi syyksi ostaa lähiruokaa nuoret mainitsevat paikallisen yrittäjän tukemisen. Lisäksi nuoret arvostavat sitä, että ostamalla lähiruokaa he tietävät ostavansa kotimaista ruokaa.

Myös ostamisen helppous on tärkeää, lähiruokaa tulisi olla saatavilla siinä kaupassa, jossa he pääasiallisesti asioivat.

Selkeästi suurin este lähiruoan ostamiselle on sen hinta. Nuoret kokevat lähiruokatuotteet kalliiksi verrattuna muihin vastaaviin tuotteisiin.

Nuorten kehittämissä tulevaisuusvisioissa lähiruokatuotteiden merkitys korostuu ja tuotteiden valikoima monipuolistuu. He arvioivat kuluttajien olevan kymmenen vuoden päästä yhä enemmän kiinnostuneita ruoan alkuperästä ja keskittyvän luomu- ja lähiruokaan.

Myös ruoan terveellisyys korostuu edelleen. Kasvissyönti lisääntyy ja monilla on vegaaniruokavalio. Lihaa korvaavia tuotteita on paljon saatavilla.

Tästä huolimatta nuoret kokevat, että tulevaisuudessa myös liha on merkittävässä roolissa kuluttajien lautasella. Eettisyys korostuu sekä lihan tuotannossa että kuluttamisessa. Nuoret uskovat, että kuluttajat suosivat tulevaisuudessa Suomessa tuotettua lihaa.

He arvioivat myös, että sekä metsästys kuin myös erilaiset yhteisölliset viljelypalstat yleistyvät.

Nuoret uskovat ilmastonmuutoksen nopeuttavan uusien elintarviketuotantomenetelmien kehitystä ja kestävien energialähteiden hyödyntämistä ruoan tuotannossa. Uusien tuotantotapojen odotetaan parantavan ruoan saatavuutta sekä laskevan hintoja.

Nuoret visioivat, että tulevaisuudessa kuluttajilla on käytössään mobiilisovelluksia, jotka ohjaavat ja opastavat ruoan hankinnassa ja auttavat vähentämään ruokahävikkiä. Lisäksi he arvioivat älykkäiden teknologioiden ja antureiden tukevan entistä vahvemmin erilaisten ruokatuotteiden kasvattamista.

Vaikka osa tutkimuksiin osallistuneista nuorista ei tällä hetkellä vastaa kotitaloutensa ruokahankinnoista, on heidän roolinsa merkittävä niin tiedon levittäjinä kuin tulevaisuuden kuluttajina.

Lisäksi monet osallistuneista nuorista olivat yhteiskunnallisesti valveutuneita ja heillä oli runsaasti tietoa muun muassa ympäristökriiseihin liittyen. Ilmastonmuutos nähdään usein pelkästään uhkana, mutta on tärkeää keskustella nuorten kanssa myös tulevaisuuden mahdollisuuksista.

Keskusteluissa tuli erityisesti esiin toivo siitä, että pystymme viemään ruoan tuotannon ja kulutuksen kehitystä oikeaan suuntaan, ja että myös tulevaisuudessa saamme lautasillemme lähellä tuotettua ruokaa.

Tutkimukset nuorten aikuisten lähiruokaa ja sen tulevaisuutta koskevista näkemyksistä toteutettiin kahdessa eri hankkeessa.

Hämäläinen lähiruokadialogi – lähiruokaa kestävästi kauppaan ja kuluttajalle -hankkeessa tutkittiin kyselytutkimuksella hämäläisten kuluttajien kokemuksia lähiruoasta, sen saatavuudesta päivittäistavarakaupasta ja roolista tulevaisuudessa.

Hankkeesta ja sen tuloksista voi lukea lisää Hämeen ammattikorkeakoulun sivuilla julkaistusta Hämäläinen lähiruokadialogi -hankkeen artikkelista (www.hamk.fi/projektit).

AgroBRIDGES puolestaan on EU-hanke, jonka tavoitteena on edistää ja lisätä tietoa lyhyistä elintarvikeketjuista.

Hankkeen tiimoilta järjestettiin Espoossa Otaniemen lukiolaisten kanssa työpaja, jossa keskusteltiin lähiruoan tulevaisuudesta. Hankkeesta voi lukea lisää hankkeen nettisivuilta (www.agrobridges.eu).

Lukiolaisten kanssa on lisäksi työstetty tulevaisuustarinoita ruoan tuotannosta vuonna 2100. Näitä tarinoita on luettavissa VTT:n sivuilta (www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat).

Kaisa Vehmas

erikoistutkija

Minna Kulju

tutkija

Anu Seisto

tiimipäällikkö

Teknologian tutkimuskeskus VTT