Kaupan valikoimasta löytyy esimerkiksi granaattiomenasiirappia. Kuva: Sanne Katainen
Alanya-marketti vetää kantaväestöä eksoottisilla tuotteillaan – ”Moni luulee, että halal-liha tulee jostain Afganistanista”, kauppias korjaa käsityksiä
Kauppias Emin Gurmuc vakuuttaa, ettei heidän myymiensä lihojen alkuperässä ole mitään salamyhkäistä. Poikkeuksetta eläimet tainnutetaan ennen teurastusta.Tilaajalle
Turkkilaistaustainen Emin Gurmuc on työskennellyt isänsä perustamassa kaupassa 13-vuotiaasta asti. Nyt Alanya-ketju on avannut neljännen myymälänsä. Kuva: Sanne KatainenHelsingin Itäkeskukseen kuun alussa avautuneen Alanya-marketin kauppias Emin Gurmuc tempaisee hyllystä tukevan tölkin mustia, kivellisiä oliiveja ja kehottaa maistamaan. Kieltämättä ero on iso verrattuna muun muassa monien suomalaiskauppojen hyllyistä löytyviin, mustiksi värjättyihin oliiveihin.
”Meillä on myynnissä 70 erilaista oliivia”, Gurmuc kertoo.
Samaan syssyyn kauppias esittelee granaattiomenasiirapin, jota ilman hän ei edes istu ruokapäytään. Se sopii kastikkeeksi niin salaatille kuin lihallekin.
Ulkomaisiin elintarvikkeisiin keskittyvän marketin avaaminen paraatipaikalle Itäkeskuksen Stockmannin alakertaan herätti pitkin syksyä huomiota useissa medioissa. Vanha Alanya-market tien toisella puolella, ränsistyneen Puhoksen tiloissa jatkaa toimintaansa mutta luultavasti pian eri nimellä.
Rivien välistä on luettavissa, ettei Gurmuc halua pienistä etnisistä liikkeistä ja ravintoloista tunnetun ostarin nuhjuisen maineen tarttuvan Alanya-ketjun upouuteen lippulaivaan.
Uutuutena Itäkeskuksen Alanyassa myydään valmisruokia ja tuoretta kalaa tiskistä. Takahuoneen leipomossa valmistuu turkkilaisia keksejä, leipiä ja muita leivonnaisia.
Gurmucin mukaan juju on tarjota muunlaisia makuja kuin isoissa suomalaismarketeissa. Luvassa on esimerkiksi täytettyjä paprikoita ja munakoisoja.
”Mitä järkeä meidänkin olisi myydä täällä perunamuusia ja lohkoperunoita?”
Elintarvikkeet tulevat perheyhtiön omistamasta Ela-tukusta, jota pyörittää Emin Gurmucin veli. Tukun asiakkaisiin kuuluu myös suomalaisia kauppaketjuja ja ravintoloita.
Gurmuc mainitsee erittäin hienon ravintolan, jonka nimeä ei saa sopimussyistä tuoda julkisuuteen. Sinne toimitetaan myös Alanya-marketissa leikattuja lihoja.
”Moni suomalainen luulee, että halal-liha tulee jostain Afganistanista.”
Tiskissä on halalteurastettua lammasta ja nautaa. Haastatteluhetkellä naudan etulapa maksoi 10,90 euroa kilolta ja entrecote 14,99. Karitsan kylkeä sai hintaan 8,99.
Gurmucin mukaan lihat tulevat Euroopasta: Tanskasta, Britanniasta ja Irlannista, joskus Norjasta.
”Moni suomalainen luulee, että halal-liha tulee jostain Afganistanista.”
Gurmuc vakuuttaa, ettei heidän myymiensä lihojen alkuperässä ole mitään salamyhkäistä. Poikkeuksetta eläimet tainnutetaan ennen teurastusta.
”Se on satavarmaa”, kauppias sanoo ja lisää, että kahden kuukauden välein liholle tehdään laboratoriotestit. Hänen mielestään halal-liha on usein maukkaampaa kuin suomalainen liha. Syytä sille hän ei osaa sanoa.
Suomessa on viime vuosina paljastunut tapauksia, joissa eläimiä on teurastettu laittomasti ilman tainnutusta. Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi tänä vuonna vankeuteen miehen, joka oli teurastanut yli 2 000 lammasta julmalla ja raa'alla tavalla (MT 14.2.2023).
Gurmucin mukaan laittoman lihan kaupan ja maahantuonnin taustalla on pieniä kauppoja ja ravintoloita, joita hän ei kuitenkaan ala nimeämään tai arvuuttelemaan. Kauppiaan mielestä on viranomaisten tehtävä pistää laittomasti toimivat tekijät ruotuun.
Nousukiidossa olevissa Alanya-marketeissa käy nykyään paljon kantasuomalaisia. Heitä on asiakaskunnasta noin puolet. Ketju tavoittaa nuoria asiakkaita Tiktok-videoilla, joita tehdään ahkerasti. Kauppaketjuun on jopa palkattu erillinen somevaikuttaja.
Haastatteluhetkelläkin yksi kaupan työntekijöistä esittelee kameralle sinistä limsaa, jossa kelluu passionhedelmän siemeniä. Vaikutelma on hieman sammakonkutumainen.
Nuoret innostuvat erikoisesta sipsi- ja karkkivalikoimasta. Samalla he saavat houkuteltua vanhempansakin uusien makumaailmojen äärelle. Hedelmä- ja vihannesosastolla törmää hyvinkin eksoottisiin ilmestyksiin: Espanjassa kasvatettuihin, käärmeen lailla kiemurteleviin kiinalaisiin munakoisoihin, tuoreeseen aloeveraan, intialaisiin pesusienikurkkuihin ja turkkilaisiin, keltaisiin orapihlajanmarjoihin.
Kurkkaus leikkelehyllyyn paljastaa, että monen lihajalosteen alkuperämaa on Saksa, jossa asuu iso turkkilaisvähemmistö.
Kalatiskille on tulossa suomalaisia kaloja myyntiin. Myös kotimaisia perunoita on usein myynnissä. Haastattelupäivänä tosin Puhoksen puolella sijaitsevan Alanya-marketin perunat ovat portugalilaisia, hintaan 1,79 euroa kilo.
Hittituotteita Gurmucin mukaan ovat rehevät tuoreyrttipuskat. Myös halal-lihaa ja vanukaspulvereita myydään paljon.
Tuotebrändien kanssa on tehty sopimukset, että tuoteselosteet ovat myös suomeksi. Jos eivät ole, ketju painattaa pakkauksiin tarrat, joista sisältö selviää. Tiedossa on, että tuoteselosteiden puuttumisesta voi ropsahtaa roimat sakot. Takaisinvedot puolestaan toimivat tarkastusviranomaisten kautta. Haastatteluhetkellä Puhoksen marketin kassalla on takaisinvetoilmoitus riisileseöljystä.
Pakkaukset ovat suuria. Esimerkiksi riisiä myydään 20 kilon säkeissä. Gurmucin mukaan monessa maahanmuuttajaperhessä ruokapäydässä on 5–6 syöjää.
Laadunkin suhteen asikaskunta on tarkkaa. Monelle kelpaa vain tietyn brändin riisi ja sen oikeaoppisessa valmistuksessa ollaan huolellisia.
Luule Kekkonen ostaa etnisistä kaupoista mielellään hedelmiä, koska ne ovat usein edullisempia kuin suomalaisissa. Kuva: Sanne KatainenVirolais-suomalainen Luule Kekkonen on saapunut Puhoksen Alanyaan tarkastamaan hedelmälaarien tarjonnan. Hän on huomannut, että hedelmät ovat etnisissä kaupoissa halvempia kuin suomalaisissa. Esimerkiksi mandariinien kilohinta on nyt alle kaksi euroa. Luumut ovat kalliimpia, mutta kuulemma makeampia kuin muissa kaupoissa.
Lihat ja maitotuotteet hän ostaa suomalaisista tai virolaisista kaupoista. Niissä tulee katsottua alkuperää. Hän suosii myös kotimaisia leipiä ja pullia, mutta kokeilee makuelämysten vuoksi joskus myös muunmaalaisia.
”Ai niin, haen vielä aloe vera -juomaa”, Kekkonen huikkaa ja jatkaa ostoskierrostaan.
Alanya-marketteja on Itäkeskuksen lisäksi Tampereella ja Espoossa. Ketju työllistää liki sata henkeä.
EU jyrää ruokatuonnissa
Vaikka etnisten ravintoloiden ja ruokakauppojen määrä lisääntyy Suomessa, elintarviketuonnissa EU-maat ovat ylivoimaisia.
Tullin tilastojen mukaan Suomeen tuodaan elintarvikkeita, juomia ja tupakkaa eniten Saksasta. Tuonnin arvo oli tämän vuoden tammi-elokuun välillä noin 540 miljoonaa euroa. Saksaa seuraavat Ruotsi 453 miljoonalla sekä Alankomaat 395 miljoonalla eurolla.
EU:sta tuotteita tuotiin yhteensä noin 3 miljardin euron arvosta, EU:n ulkopuolelta noin 0,9 miljardin.
EU:n ulkopuolisesta maasta elintarvikkeita, juomia ja tupakkaa tuotiin eniten Norjasta, tuonnin arvo oli 229 miljoonaa euroa. Toiseksi eniten tuotteita tuotiin Brasiliasta, 87 miljoonalla eurolla.
Monille tuttuja etnisiä ravintoloita Suomessa ovat turkkilaistyyliset kebab-ravintolat, kiinalaiset, japanilaiset, thaimaalaiset ja nepalilaiset paikat. Turkista tuontia oli 15 miljoonaa eurolla, Kiinasta 28 miljoonaa eurolla, Japanista kolme miljoonaa eurolla, Thaimaasta 43 miljoonaa eurolla ja Nepalista 32 000 eurolla.
Venäjältä elintarvikkeita, juomia ja tupakkaa tuotiin yhä noin viiden miljoonan euron arvosta, Ukrainasta 4,4 miljoonan euron.
Raaka-aineiden osalta erityistä huomiota on kiinnitetty lihan alkuperään, joka on kerrottava kirjallisesti myös ravintoloissa. Asetus koskee naudanlihaa, sianlihaa, lampaan- ja vuohenlihaa sekä siipikarjan lihaa.
Lihan tuontimäärät ovat yleisesti kasvaneet vuosien saatossa, mutta lihan tuonti EU:n ulkopuolisista maista on supistunut.
”Etenkin vuoden 2022 kohdalla huomaa, että tuotu liha on myös ollut aiempaa arvokkaampaa. Tuodun lihan määräkin on toki noussut, mutta ei yhtä voimakkaasti kuin tuonnin arvo”, Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Irene Rosokivi kertoo.
MT:n selvityksen (20.10.2023) mukaan ravintolat ilmoittavat esimerkiksi Wolt-palvelussa lihansa alkuperän huonosti. Ruokaviraston erityisasiantuntija Tuulikki Lehto kertoo, että ravintoloissa tilanne on parempi.
Asiaa valvotaan Oiva-tarkastusten yhteydessä vähintään kerran kolmessa vuodessa.
”Valvontatietojärjestelmästä saatujen vuosina 2020–2022 tietojen perusteella suurin osa tarjoilupaikoista ilmoittaa elintarvikkeesta ilmoitettavat tiedot, kuten lihan alkuperämaan siten, kuin lainsäädäntö edellyttää.”
Tehdyistä tarkastuksista 4 prosentissa on havaittu korjattavaa elintarvikkeesta ilmoitettavissa tiedoissa, jolloin toimijan on pitänyt korjata epäkohta tiettyyn määräaikaan mennessä.
- Osaston luetuimmat
