Kiinnostus raakaan kalaan voi tuoda takaisin ikävän vitsauksen
1950-luvulla lapamato oli vakava kansanravitsemuksen riesa.
Kiinnostus raakaa kalaa kohtaan voi tuoda lapamadon takaisin. Kuva: Jaana KankaanpääSuomen kansallisloiseksi nimetty lapamato saattaa tehdä paluun Suomeen, kun raakaa kalaa syödään yhä useammin.
Lapamatoa koskeva suomalaistutkimus oli aikanaan maailmankuulua. Sittemmin lapamatotutkimuksesta on tullut lähes tarpeetonta, koska tutkimukseen perustuva vastustus- ja valistustyö on tehnyt loisesta harvinaisen.
1950-luvulla lapamatoa pidettiin vakavana kansanravitsemuksen ongelmana: sen laskettiin kuluttavan Suomessa noin 60 tonnia voita päivässä.
Vaikka lapamato on harvinainen, voi se tehdä professorin mukaan paluun Suomeen.
"Kasvava kiinnostus raa’an kalaan syöntiin saattaa kuitenkin avata madolle uusia mahdollisuuksia", Turun yliopiston emeritusprofessori Pekka Niemelä sanoo tiedotteessa.
Vaikka loisia ja syöpäläisiä saatetaan pitää inhottavina, on loisiminen luonnossa erittäin yleistä ja menestyksellistä. Arvioiden mukaan jopa valtaosa maailman eliölajeista on loisia - alkueläimiä, matoja ja niveljalkaisia. Niitä löytyy myös kasvikunnasta.
"Loisista voi olla paljon haittaa ihmisen ja eläinten terveydelle, mutta hyvä loinen elää isäntänsä kustannuksella haittaamatta tätä liikaa. Vakavimpia ongelmia loiset aiheuttavatkin usein sellaisessa isännässä, jonka kanssa niiden yhteiselo ei ole ehtinyt kehittyä ongelmattomaksi", sanoo professori Antti Oksanen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.
Loisia pidetään usein trooppisina vitsauksina, joilta säästymme Suomessa viileän ilmaston ansiosta.
Pohjoisessa ilmastossa pärjäävät mainiosti kuitenkin esimerkiksi trikinellatoukat. Metsien petoeläimissä niitä on enemmän kuin lähestulkoon missään muualla maailmassa, mutta ihmistartuntoja ei ole todettu vuosikymmeniin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat