Hinta nousi jälleen ruokakaupan keskustelun ytimeen – Keskon pääjohtaja Jorma Rauhala: ”Siihen on reagoitava”
Ostovoiman heikentyessä kuluttajaa puhuttavat hinta ja ale-laarit: ”Siihen on reagoitava. Myös meidän”, Keskon pääjohtaja Jorma Rauhala linjaa.Tilaajalle
Kuluttajalta tänään kysyttäessä hinta on jälleen kilpailukeinona ykkönen. Kesko pyrkii Jorma Rauhalan mukaan myymään mahdollisimman paljon kotimaista ruokaa. ”Se on parasta, mitä voimme tehdä.” Kuva: Sanne KatainenPääjohtajana aloittanut Jorma Rauhala vastasi Keskon päivittäistavarakaupasta vuosina 2013–2017.
Ruokakeskustelu on käynyt aalloittain. Kun ostovoima hiipuu, kuluttajalta kysyttäessä hinta on jälleen kilpailukeinona ykkönen.
”Siihen on reagoitava. Myös meidän”, Rauhala linjaa.
Ruoan hinta nousi viime vuonna runsaat seitsemän prosenttia. Inflaation taittuminen käänsi myös ruoan hintakehityksen. Pellervon taloustutkimus PTT ennustaa ruoan hintojen laskevan tänä vuonna kaksi prosenttia.
Ruokaketjuun tuleva rahavirta kääntyy laskuun.
”Hinnan rooli nousi keskustelun ytimeen muun Euroopan ja USA:n tapaan Suomessakin vuosina 2014–2016. Hintakeskustelut olivat silloin päivittäistä ja viikottaista”, Rauhala muistaa.
Vuonna 2017 vuonna kuluttajakeskustelun ytimeen nousivat K-ryhmän kyselyjen perusteella kaupan valikoimat, tuotteiden laatu ja muun muassa kauppapaikkojen siisteys ja selkeys. Hinta tuli vasta näiden jälkeen.
Tuotteiden hintojen alennukset ovat Keskon pääjohtajan mukaan pois kaupan omasta katteesta, ei alkutuottajilta tai teollisuudelta. Kesko neuvottelee hankinnoistaan pääsääntöisesti teollisuuden kanssa.
80 prosenttia K-ryhmän elintarvikkeista on kotimaasta. Kuluttajat haluavat kotimaista ja lähiruokaa.
Se edellyttää riittävää ja elinvoimaista ruoan alkutuotantoa.
Montako maatilaa Rauhalan mielestä Suomeen tarvitaan turvaamaan elintarvikkeiden saatavuus?
”Maatalous on äärimmäisen tärkeää ruoan omavaraisuuden ja huoltovarmuuden osalta. En ryhdy maatalouden asiantuntijaksi, tunnen kaupan alan.”
Rauhala lisää, että ”toki meillä merkittävänä suomalaisen ruoan myyjänä on toiveena, että suomalainen maatalous olisi elinvoimainen ja kilpailukykyinen myös tulevaisuudessa”.
Onko keinoa, jolla kuluttajat olisivat valmiita maksamaan enemmän kotimaisuudesta?
Rauhala epäilee, ettei hintasäännöstelyllä tai uudella reguloinnilla ratkaista ruokaketjun ongelmia: jo nyt kauppaa säädellään kilpailulaeilla, yleislainsäädännöllä, elintarvikkeiden erityislainsäädännöllä ja itsesääntelyllä eli kauppatapalautakunnalla.
Kauppakonserni Kesko 2023
Keskon päivittäistavarakaupan viime vuoden liikevaihto oli yhteensä noin 6 351 miljoonaa euroa.
Keskon liikevaihto ja vertailukelpoinen liikevoitto putosivat viime vuonna kuluttajien ostovoiman ja rakentamisen suhdannetaantuman seurauksena. Suomessa bruttokansantuote laski prosentin ja talousnäkymä alkavallekin vuodelle on epävarma.
Konsernin kokonaisliikevaihto oli lähes 11,8 miljardia euroa. Rakentamisen ja talotekniikan kauppa yhteensä oli noin 4,2 miljardia euroa ja autokauppa vajaat 1,3 miljardia euroa.
Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto laski 10,5 prosenttia. Myös liikevoitto rakentamisessa ja talotekniikassa putosi kolmanneksen edellisvuoden vastaavaan verrattuna noin 210 miljoonaan euroon.
Kesko arvioi rakentamisen markkinan heikentyvän edelleen sekä yritysasiakas- että kuluttajakaupassa.
Ammattiasiakkaat ovat Keskon rautakaupan ajuri. Kuluttajakampanjat eivät toimi rautakaupassa kuten ruokakaupassa.
”Ruokakaupassa peruskuluttaja käy keskimäärin kahdesti viikossa, rautakaupassa kahdesti vuodessa – ja hakee rakennustarvikkeita vain tarpeeseen. Rautakaupassa ei houkuttimena ole ’juhlamokkaa’.”
Entä lukeutuuko Jorma Rauhala itsekin terassirakentajiin, nikkaroijiin?
”Olen tehnyt Vierumäen mökillämme apupoikana ’ryskätöitä’, kuten soranajoa porealtaan perustuksiin. On parempi, että ammattilainen tekee.”
- Osaston luetuimmat
