Katkerat puutarhat avaa näkymän maatalouden siirtotyöläisten julmaan kohteluun – ”Lähes joka kauppareissulta kulkeutuu pala Espanjaa suomalaisiin koteihin”

Ylipitkiä työpäiviä, raatamista epäinhimillisissä oloissa vailla laillisia työsopimuksia, ihmiskauppaa, väkivaltaa, petoksia ja maksamattomia palkkoja. Tätä kaikkea kätkee sisäänsä Espanjan maataloussektori, joka nojaa voimakkaasti paperittomiin siirtotyöläisiin etupäässä Afrikasta.

Teuvalaislähtöinen, Turussa asuva toimittaja-kirjailija Kaisa Beltran sukelsi syvälle Espanjan aurinkorannikon maatalouden siirtotyöläisten todellisuuteen, joka muistuttaa omalakistaan varjomaailmaa.

Etelä-Espanjan vahvoille maatalousalueille Almeriaan ja Huelvaan tehtyjen matkojen pohjalta syntyi 25.4. julkaistu tietokirja Katkerat puutarhat – Euroopan riistettyjen siirtotyöläisten tarina, jonka on kuvittanut valokuvaaja Johanna Erjonsalo.

”Etelä-Euroopan maatalouden ongelmat tulivat minua vastaan kun tein edellistä kirjaani (Kadonneet tytöt – Aurinkorannikon seksikaupan uhrit ja haavoittuneet, 2021). Useampi nigerialainen ja yksi venezuelalainen nainen, jotka olivat seksuaaliseen hyväksikäyttöön perustuvan ihmiskaupan uhreja, päätyivät prostituutiosta päästyään maatalouteen töihin”, Beltran kertoo.

Beltran ryhtyi seuraamaan Espanjan maataloussektoria ja siinä työskentelevien siirtotyöläisten asioita espanjalaisten järjestöjen sekä median kautta.

”Päätin lähteä kirjoittamaan aiheesta, koska tämä vaivasi minua kuin kivi kengässä. Espanjalainen maataloushan liittyy suoraan Suomeenkin.”

Espanja on suurin hedelmien tuoja ja toiseksi suurin vihannesten tuoja Suomeen.

”Lähes joka kauppareissulta kulkeutuu pala Espanjaa suomalaisiin koteihin. Tuontiruokaa hankkivalla Suomellakin on vastuunsa”, Beltran painottaa.

Suomessa toimivat kauppaketjut valvovat elintarviketeollisuuden toimintaa Espanjan päässä, mutta valvonta on riittämätöntä.

”Esimerkiksi Lidlillä ja S-ryhmällä on kosketus vain espanjalaiseen pakkaamoon, muttei suoraa kontaktia alkutuotantoon ja siellä työskenteleviin.”

Beltranin tietokirjassa tutustutaan maatalouden siirtotyöläisten työ- ja asuinoloihin. Tarinansa kertovat muun muassa burkinafasolainen maataloustyöntekijä Saidou, marokkolainen sosiaalista yritystä Almeriassa pyörittävä Mustapha Ait Korchi sekä maataloustyöntekijä ja prostituoitu Mercy.

”Pääoma tulee Euroopasta, rakenteet Espanjasta, ja työvoima Afrikasta. Sillä tavalla toimii Almerian teollistunut maatalous”, Mustapha Ait Korchi kiteyttää.

Oman näkemyksensä kertoo myös almerialainen kasvihuoneviljelijä Antonio.

Haastattelut avaavat vavahduttavan näkymän laajamittaiseen ja järjestelmälliseen siirtotyöläisten hyväksikäyttöön. Siihen syyllistyvät niin suurten kuin pienten maatalousyritysten omistajat ja esihenkilöt, mutta myös maksullisina työnvälittäjinä toimivat siirtolaisten maanmiehet.

Espanjalaisia kurkkuja suomalaisen kaupan hyllyllä. Kuva: Jaana Kankaanpää

Useimmat siirtotyöläiset asuvat slummeissa, joissa elinolot ovat erittäin vaatimattomat ja elämä turvatonta.

”Vaikka olen käynyt maailman köyhimmissä slummeissa Afrikassa, en ole nähnyt missään niin surkeita elinoloja kuin maatalouden siirtotyöläisillä Espanjassa. Tällaista tapahtuu EU:n sisällä”, Beltran toteaa.

Beltranin mukaan espanjalaisilla kunnilla ja maakunnilla on puuttunut halu tai kyky puuttua ongelmiin.

Myönteistäkin on tapahtunut. Espanjassa hyväksyttiin hiljattain uusi työlaki, joka huomioi siirtotyöläisten aseman aiempaa paremmin.

”Myös EU:n yritysvastuudirektiivin voimaantulo on myönteistä. Mutta jos valvonta on jatkossakin puutteellista, ei ongelmiin edelleenkään pystytä puuttumaan riittävästi. Olennaista on, että espanjalaisen maataloussektorin valvontaa tehostetaan.”